Vuonna 2010 aloittelin apinan päiväkirjan kanssa ja kirjoitin naiseudesta seuraavaa:
Minusta ei ole vieläkään oikein alkanut tuntua siltä, että olisin nainen. Aloin pohtia lauantai-iltani ratoksi että onko se jotenkin ikään sidottu asia vai liityisikö itsensä löytämiseen? Enää kahdenkympin jälkeen kun sitä ei enää ole tyttökään oikein...
Jotenkin nainen on sanana sellainen, mistä tulee mielikuva itsevarmasta ja vahvasta olennosta. Ehkä se on se kuva, mitä meille yritetään luoda että naisen pitää olla täydellinen. On uraa ja kotia ja perhettä ja ulkonäköpaineita. Kaikenlaista. Ehkä se kuva tulee ulkopuolelta. ---
Jollain tapaa käsitykseni asioista on jo muuttunut. Nykyään ei enää jaksa stressata (koko aikaa) sen takia, mitä joku muu ehkä jossain muualla ajattelee. Haluaa enemmän tehdä asioita itsensä takia, jotta olisi itsensä kanssa hyvä olla. Ei oikeasti tarvitse enää yrittää näyttää keneltäkään muulta, vaan alkaa löytää niitä hyviä puolia omasta itsestään. Tänään selailin erään ranskattaren muotiblogia, jossa hän kuvankauniina kirmailee ilmapallojen kanssa. Sen sijaan että olisin masentunut siitä, etten näytä samalta, aloin pohtia että ehkä minun pitäisi antaa enemmän aikaa itselleni. Ja pitää itsestäni huolta, opetella laittamaan tukka kivasti sen sijaan että tuskailen etten osaa.. Ihan vaikka vaan itseäni varten.
Odottelen innolla johtaako tämä uusi ja hieno ajatus mihinkään, vai heräänkö aamulla taas tuskailemaan jenkkakahvoja. Matkaa on kyllä vielä hurjasti jäljellä. Ehkä ne piirteet hiipivät meihin? Mitä mieltä olette?
Nyt kolmen vuoden jälkeen voin sanoa, että samalla matkalla ollaan yhä, liekö loputon tie. Luulen kuitenkin, että nämä ajatukset ovat olleet erittäin tärkeitä ja hyviä sysätäkseen minut tien päälle. Viime kesä ja syksy olivat hyvin sumuista aikaa ja nyt olenkin yrittänyt taas kiinnittää erityispaljon huomiota huolenpitoon.
Hyvää naistenpäivää! Muistetaanhan marraskuussa myös miesten päivä, kuulin että sellainenkin on. Pitäkää huolta itsestänne ihanat! Eeva Kilpi sanoi sen hyvin:
Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun:
Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun.
P.s Huomenna blogihaastetta! Tykkäätekö muuten lukea näitä pidempiä pohdintoja ollenkaan?
Tämä sinun naistenpäivän tunnustus oli ehkä hieman parempi kuin omani... Mutta, jokainen TAKLAA tyylillään ;)
VastaaPoistaMinusta sinun oli just hyvä!
PoistaTulin etsimään nettipäiväkirjoja netin syövereistä ja tämä oli ensimmäinen teksti minkä sulta luen. Oli vaan pakko kommentoida jotain kun vihdoin sattui mielenkiintoinen entry vastaan! Upea toi Eeva Kilven runo! Hyvää settiä sulta, toivottavasti muutkin entryt ovat yhtä kivoja. :)
Poistat. Hanna :) (Tähän sais vastata käyttäjänä ja yritin laittaa oman päiväkirjani mutta se ei toimi käyttäjänä, mutta: http://hannakoskimaa.livejournal.com/)
Heippa Hanna! Kiitos miljonnasti ihanista kommenteista, you made my day. Toivottavasti löysit edes jokusen kivan tekstin tämän jälkeenkin. Käyn kurkkamassa sun palstaa huomenna paremmalla ajalla!
Poista