torstai 26. syyskuuta 2013

Päivän ajatuksia

Asioita syntyy tekemällä. Itse.



Olen aloittanut tällä viikolla uudessa työssä, vienyt vaatteita Pelastusarmeijan konttiin, siivonnut, pessyt lakanoita, laiskotellut sängyn pohjalla selaillen puolihuolimattomasti nettiä, syönyt huonosti ja välillä taas liikaa ja juonut paljon iltateetä.

Koskaan ei ole liian myöhäistä. Ostin nuo kuvassa näkyvät napit paitaani kaksi vuotta sitten ja ompelin ne paikalleen viikko sitten.

Kaikelle aikansa ja paikkansa maailmassa. 

EN: Today's thought: just do it.

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Suloisuuksia

En ole hirveän tyttömäinen sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta joskus silti löydän itseni  pöhkön ihastuneena vaaleanpunaiseen. 

Niinkuin nyt vaaleanpunaisiin neilikoihin tuossa pöydällä. Tai Samujin neuleeseen, jonka näin Pupulandia-blogissa. En saa sitä enää päästäni pois. Tilannetta ei auttanut Jennin otsikointi vaaleanpunaisista lampaista! Pakko nähdä tämä jossain missä voin hypistellä. Itseasiassa piipahdan ensi viikonloppuna Helsingissä... hmmm.





Otin muutamia viikkoja sitten kuvan muutamasta vaaleanpunaisesta suosikista (siivosin ja sitten jotenkin juutuin tämänkaltaiseen oheistoimintaan). Kaikki näistä ovat harvemmin käytössä, erityisen hankalaksi on osoittautunut yhdistää tuo rusetti työpukeutumiseen :) 

Taidan olla vähän turhan tosikko.

Tuo HAY:n tarjotin on muuten mielestäni yksi kauneimmista jutuista, joita kodistani löytyy. Yksinkertaisen kaunis.

EN: Cotton candy.

tiistai 24. syyskuuta 2013

Syntymäpäivälahjaksi sipsilajitelma

Monesti kuulen, että ihmiset stressaantuvat, kun on tulossa ystävän tai sukulaisen syntymäpäivä. He eivät keksi mitään lahjaideaa ja tuskastuvat. Usein tunnutaan ajattelevan myös, että ollakseen hyvä lahjan täytyy olla myös kallis. Pyh ja pah sanon minä.

Lahjaa ostaessa tärkeintä on miettiä kenelle sitä ostaa ja mihin elämäntilanteeseen. Muistan ikuisesti, kun sain ystävältäni syntymäpäivälahjaksi ruisleivän, kilon makaroonia, vichypullon ja Pirkka kahvipaketin. Kaikki tietenkin survottuna Siwan muovikassiin, joka ojennettiin minulle juhlavin saatesanoin "Tossa." Se oli rakkautta se <3

Yksi ystävistäni täytti viime viikolla vuosia, ja koska ensi vuonna tulee pyöreitä täyteen, niin tänä vuonna mentiin hiukan pienemmällä profiililla. Olin itse hetken vähän hukassa lahjan suhteen, mutta sitten keksin koota tuon muovikassi-muiston perusteella hieman viimeistellymmän version herkkukassista. Esimerkiksi Punnitse&Säästä on hyvä paikka vähän erikoisiempien (ja nätisti pakattujen) herkkujen bongailuun. Ostin siis kauniiseen lahjakassiin maailman parasta limonaadia, sipsilajitelman ja muutamia muita herkkuja. 



Ei lahjan ostamisen tarvitse olla niin vakavaa. Tottakai joskus on kiva antaa jotakin konkreettisempaa, josta jää lahjan saajalle muisto. Nyt ystäväni sai käyttää juhlien jälkeisen päivänsä sipsien kanssa kotisohvalla, ei mielestäni huono sekään. Kirosin aamulla ainoastaan sitä, etten ollut mennyt samaan osoitteeseen nukkumaan :)

Minkälaisia lahjamuistoja teillä on?

PS. Levensin palstaa vähän, toimiiko teidän näytöillä? 

EN: I think it's ok to give potato chips and lemonade as a Birthday present :) You just need to know the right person.

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Uusi tukka ja ajatuksia hemmottelusta

Tämä päivä on mennyt oikein laiskasti, melkein koko päivä sängyn pojalta maailmaa ihmetellen. Arjen luksusta. Taidan olla sellainen ihminen, joka haluaa panostaa arkeen sen sijaan, että odottelisin aina jotakin tulevaa. Niinhän se on, että onni pitäisi olla aina siinä ihan lähettyvillä. Pitää vaan jotenkin osata katsoa oikean nurkan taakse.



Eilen kävin kampaajalla. Nyt olen taas tosi vaalea. Pitkän tähtäimen suunnitelmissa olisi ehkä jopa selvittää minkä värinen mun oma tukka oikein on.

Tämän viikonlopun hemmottelua on ollut kuohuviini, tuoreet luumut, kahvi sängyssä, syyssade kasvoilla, halaus ja ruusut yöpöydällä. Hyvät kaksi päivää.

Mutta olipa taas to-del-la vaikeaa otta näitä urpoilukuvia peilin kautta :) Ensi viikolla toivottavasti saan jonkun napsimaan mun puolesta taas.

lauantai 21. syyskuuta 2013

Taikapölyä

Joinakin päivinä tarvitaan hieman jotain ekstraa. Niihin päiviin minulla on purkillinen vaaleanpunaisia palloja, joista irtoaa taikapölyä. Sen avulla näyttää ihan siltä, että kauneusunet on nukuttu.



Aikanaan luulin tätä vähän sellaiseksi turhaksi hankinnaksi, mutta kuinka väärässä olinkaan. Purkki kestää todennäköisesti ikuisuuksiin ja hyvä niin, kuulas iho ja hyvinnukutut yöt kun näyttävät kadonneen syyssateiden mukana. Sipaisemalla hieman taikapölyä kulmaluulle ja poskipäihin saan kasvoille lisää valoa. Ja sitähän ei ole koskaan liikaa. Iloa ja valoa!

Joskus saa huijata olonsa paremmaksi. Kertokaahan omat luottokaunistajanne, niin saadaan kaikki uusia vinkkejä!

Tämä jos joku on suosikkituote. Prinsessaista lauantaita!

EN: This may be my favorite beauty product. It's almost magical what a little bit of light can do to your face :)

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Nyt pääsee nopeammin, vaikka karkuun tai jonkun syliin

Tennarit- tsek!

Kengiltä vaadin mukavuuden ja laadun lisäksi sitä, että niillä pääsee oikeasti eteenpäin. Siksi ei piikkikorkoja juuri minun kaapistani löydy... tosin koroissa tullaan myös pituusasiaan ja se onkin jo toinen juttu se. Mutta; tennarit olivat listallani tälle syksylle ja nyt minulla sellaiset on. Olin miettinyt pitkään valkoisia Converseja, mutta hinta on mielestäni kangasversioissa laatuun nähden suolainen. Nahkaisista Converseista ole kuullut kyllä hyvää, ja ne jäivätkin vaihtoehdoksi mielen perukoille tulevaisuutta varten.



Näillä tossuilla oli hintaa Brandosin aleissa kaikki 25€, maksoin mielelläni. Hyvä löytö.

Ne on luonnossa vielä hirmupaljon kivemmat kuin ajattelin. Jipii. Nyt ei varpaat palellu, kun voi laittaa sukatkin. Onko ruudun takana tennarityttöjä tai poikia? Mistä teidän tossut on?

EN: New shoes. Still so shiny and white...  tomorrow I'm going to get them dirty ;)

tiistai 17. syyskuuta 2013

Patonkia ja muuta puuhaa

Olen tehnyt tänään ainakin miljoona asiaa (lue: noin neljä ja vähän päälle). Ihmiselle, joka pystyy yleensä suoriutumaan töiden jälkeen vain yhdestä tehtävästä, tämä päivä on ollut pitkä. Kävin varaamassa kirpparipöydän (!), ruokakaupassa, silitin osan kirppisvaatteista (kukaan ei usko tätä, mutta oikeasti), viikkasin ja hinnoittelin. Vaihdoin napit yhteen paitapuseroon. Tein lounasta loppuviikolle. Värjäsin yhden vanhan takin, jospa mustasta tulisi uusi musta. Olisin halunnut oikeasti sulkea koneen jo kolme tuntia sitten, mutta otin teille kuvan illallisestani...



Ystävä puhui eilen iltateellä pitsapatongista, ja sain päähänpinttymän. Näin se tehdään: patongin päälle hieman tomaattimurskaa tai vastaavaa (täällä oli peperona-pastakastiketta, käytin sitä), päälle viipaloidaan tomaattia, vuohenjuustoa ja kuorrutetaan vielä juustoraasteella. Paistetaan uunissa vaikka 225 asteessa noin 10 minuuttia tai kunnes on ruskistunut päältä. Lopuksi päälle tuoretta basilikaa. Oli hyvää!

EN: My dinner for to night: baguette, goat cheese, tomato and basil. 

maanantai 16. syyskuuta 2013

Seitsemän kuvan kesä

Aika monessa paikkaa on nyt pyörinyt tämä "7 kuvaa kesästäsi" juttu. Tietty haluan tehdä, enkä jaksa odottaa että joku haastaa tähän puuhaan :). Muistan kirjoittaneeni, ettei tämä kesä ollut niin kovin erilainen kuin viime kesä, mutta oli se sitten kuitenkin. Koska tästä minulla on paljon enemmän muistoja. Ja näin palmuja ja merisiilejä! Joten, tässä seitsemän hetkeä minun kesästäni.

EN: 7 photos of my summer. 

Kävin kesäloman alkajaisiksi lempityttöni luona Helsingissä. Oli ihan mieletön auringonpaiste ja lämmin... tutustuin Helsinkiin vähän paremmin (vierastan) ja oli ihanaa aloittaa loma turvallisesti seurassa, joka ymmärtää minua vaikka tekisin mitä. Ja mehän tehtiin vaikka mitä! :) / First up; Helsinki and my favorite girl.




Helsingistä suuntasin koti-Jyväskylään, oli ihanaa olla siellä rauhassa. Jokainen joka yrittää kerran parissa kuukaudessa vierailla kotikaupungissaan viikonlopun yli (niin, että kaikki vierailun osapuolet olisivat tyytyväisiä), tietää mistä puhun. Jyväskylässä vietettiin myös pikkuisimman siskon yo-juhlia. Oli melkoiset pirskeet./ I hang out a lot in Jyväskylä. Tried to spent every available minute with my friends.





Perheen kanssa vietettiin laatuaikaa Kroatiassa. Lähtisin takaisin koska vaan. /Spent some quality time with my family in Croatia. I would go back any time, loved the place!




Kuvasin paljon kissoja. Ja otin muutenkin valokuvia. / I took many photos of cats... and other things.



Käytiin piknikillä. Ainakin kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla seura oli hyvää, vaikka vain toisella kerralla kuviossa oli myös ruokaa. Opittiin yhdessä elämästä jotakin. / Went to picnics and ate outside. I think we actually learned something about life ;)





Rakensin farkkuliiviä ja tykkäsin monista kesävaatteista (olen kumminkin onnellinen että on syksy ja saan taas pukeutua). Otettiin paljon kuvia myös blogiin siskojen kanssa. / Loved my second hand vest and tried to take some photos for this blog as well.


Söin uskomattoman monta aamiaista sängyssä. Ja aika hurjan määrän vesimeloonia jos kiloissa ajatellaan. / I had breakfast in bed... many many times. I hope that this will continue in the future...

Sellaisia kesäjuttuja. Haluan tehdä syksystä oman tarinan myös, jipii! Haastan ainakin seuraavat kertomaan omasta kesästään seitsemällä kuvalla: Milla, Satu, Veera ja Rapu. Ja tehkää muutkin ja linkatkaa omanne tänne!

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Tästä on glamour kaukana

... ehkä saan kuitenkin muutamaan lisäpisteen tuosta Ellestä?




Tänään ei ole huvittanut mikään, ei sitten niin mikään. Tietänette sellaiset päivät. Ei huvita mikään, tai sitten kun huvittaisi jokin, niin se ei ainakaan onnistu.

Ihan kuin suoraan v*******na Harmittavana takaiskuna päässä soi repeatilla David Guetta:

I'm bulletproof, nothing to lose
Fire away, fire away
Ricochet, you take your aim
Fire away, fire away
You shoot me down but I won't fall
I am titanium

Titaaaaaaniiiiiiiiuuuuuuum tosiaan. Voi pojat. Onneksi huomenna on maanantai. Aion hoitaa ne kaikki miljoona asiaa jotka jäivät viikonloppuna tekemättä. Koska murehdin niiden tekemisen sijaan typeriä asioita, joille en voi tehdä hölkäsen pöläystä. Mitä tuhlausta, mutta joskus näinkin.

Mietin aika pitkään, että painanko julkaise-nappulaa, mutta ehkä siellä on joku muukin joka ei ole ihan titaniumista just tänään? Niin että tsemppiä sinulle! Huomenna päivä uus.

EN: Thank God it's Monday tommorow. I need to get out of this appartment :)

lauantai 14. syyskuuta 2013

Syksy on tullut

Miten voi olla jo lauantai? Päivät ovat juosseet eteenpäin pikakelauksella. Eilen tosin yritin pysäyttää ajan hetkeksi nostamalla ystävän kanssa kuohuviinilasin tai kaksi... aamulla olo oli kieltämättä aika pysähtynyt.




Syksy on saapunut ja jotenkin tuntuu, että olisi aika ottaa itseään vähän niskasta kiinni. Silittää paidat kaappiin ja sellaista. Laittaa asioita halki, poikki ja pinoon. 





Olen polttanut monena iltana kynttilöitä ja suunnitellut oman elämäni valloitusta. Samalla sitä vain sitten aina tajuaa, miten jotkin asiat ovat niin kaukana omasta hallinnasta että on parempi antaa vaan olla. Mennä omalla painollaan vaan eteenpäin. Tuntuu muuten siltä, että uudet alut ovat kovin herkkiä ottamaan itseensä, jos tulee pienikin kolhu tai vastoinkäyminen matkalla. Pitää olla lempeä aloittaessaan jotakin siis, jottei heti masennu ja palaa takaisin vanhoihin tapoihin.



Tykään kovasti syksyn valosta ja kirpeydestä.

Nyt pitsaa! Aion niin pysyä kotona illan.

EN: It's my favorite time of the year. Time to start something new...

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Rohkea rokan syö

Tämä päivä on ollut tapahtumarikas, olen lähtenyt aamuvarhaisella ja istahdin nyt vasta kotona alas. Olo on vähän sellainen puulla päähän lyöty.

Tässä teille päivän katutyyli; yksityiskohta pikkuisimman siskoni asusta viikonlopulta.



Aina silloin tällöin on hyvä huomata, miten nuoremmat siskot inspiroivat itseä parempiin suorituksiin. Pikkuisin siskoni on rohkea, urhea, hyväsydäminen ja suoraviivainen tapaus. Tekee minustakin rohkeamman. Koska kyllähän ison siskon pitää aina uskaltaa ekana

Olen tyytynyt toistaiseksi olemaan pantteri vain sisältä päin, mutta nahkaiset tennarit kelpuuttaisin kyllä. Tykkään kuvasta kovasti muutenkin.

Pantterimaista illan jatkoa. Taidan keittää itse iltateen ja sytyttää vähän kynttilöitä. Ei niin villiä, mutta mukavaa silti. Kyllä syksy on aika kiva. 

P.s Sekoittelin ehkä tekstissä, kuvissa ja käännöksessä keskenään nyt parikin eri kissaeläintä, mutta ei juututa siihen :) 

EN: One detail from the weekend. My little sister, the Cheetah.

tiistai 10. syyskuuta 2013

Minne mennä Jyväskylässä: Pienikamari

Tiedättekö, kun jotkut asiat jäävät lapsuudesta mieleen. Muistijälki kestää aikuiseksi asti, ja johonkin paikkaan astuessaan vain tulee  hyvä mieli. Pienikamari on minulle sellainen.

Kierreltiin pikkusiskon kanssa viime lauantaina kaupoilla ja nappasin samalla teille muutaman kuvan... 



Liike on ollut Jyväskylässä niin kauan kuin muistan. Paikka on välillä vaihtunut, mutta nykyisessä tilassa on menty jo monia vuosia. Pienikamari on pieni aarreaitta.

Täältä löytyy melkein mitä tahansa. Kodin pikkutavaraa, astioita, tauluja, leluja ja muita lasten juttuja. Pienikamari myy myös (ainoana Jyväskylässä?) esimerkiksi titiMadamin koruja. Aina kun etsin jollekin lahjaa, niin päädyn tänne mikäli se vain on mahdollista. Täällä nimittäin paketoidaan myös kaupungin parhaat paketit (ja paperin saa valita). Huomasin myös nyt kaupan nettisivuja tutkiessani, että heillä toimii myös myös lahjapalvelu. Kuulostaa lahjanhankintakammoisen pelastukselta :)





Ihastuin itse kovasti noihin ylhäällä näkyviin astioihin, ihmisellä ei voi olla liikaa kuppeja? Teepannu minulta myös oikeastikin puutuu. Myös tuon toisen kuvan kolmiokuosinen lompakko viehätti kovasti. Tällä kertaa mukaan lähti vain yksi pieni naulakko, jonka tietenkin unohdin Jyväskylään... palaan asiaan kun se ensin löytää kotiin ja sitten vielä paikkansa kotona.



Kaupassa on yleensä tiivis tunnelma ja paljon asiakkaita... nyt onni potkaisi ja mahtui jopa ottamaan kuvia. Minua muuten jännitti kovasti kysyä lupaa kuvaamiseen :) En kuulu vielä niihin, jotka viipottavat pitkin poikin maailmaa napsimasa kuvia ihan mistä vaan ihan muina bloggaajina. Halusin kumminkin kirjoittaa paikasta, joten rohkaistuin. Ja sain ystävällisen vastaanoton ja luvan julkaista kuvat.

Kauppa on keskustassa, mutta ei sillä perinteisellä kävelykadulla (Jyväskylän "ainoa katu"), joten menee ehkä satunnaiselta matkailijalta helposti ohi. Älkää menkö ohi! Ja paljastakaa omat lempiputiikkinne kotikaupungeistanne, että muutkin löytävät paikalle!

Pienikamari löytyy osoitteesta Kilpisenkatu 9.

EN: Few photos of my little favorite shop Pienikamari in Jyväskylä. Address: Kilpisenkatu 9.

maanantai 9. syyskuuta 2013

Älä anna maanantain napata sinua

O-ou.




Minua vähän hirvittää tämä tuleva viikko. Ei auta kun joko A) juosta pirun kovaa karkuun tai B) odottaa ihan rauhassa, kyllä se menee ohi.

Taidan valita jälkimmäisen.


EN: Do not let Monday get you. Have a great week everyone!

lauantai 7. syyskuuta 2013

Kyllä vanhat koirat tietävät

Kotikotona. Vanha Herramme viettää ansaittuja aamupäiväuniaan noin 500 m aamukävelyn jälkeen, hieman loukkantuneena siitä että vanhempani ovat jättäneet hänet tänne minun kanssani (ja pikkusiskon, mutta hänkin vain nukkuu!).

"Sinäkö siellä, nakki?"

Yritin piristää haukkua kantamalla sen seurakseni yläkertaan. Välitön kipistys takaisin alas ja pieni hylätyn koiran vinkuminen. Kun en tähän enää reagoinut, niin siihen sitä jäätiin sitten. Tyytyväisinä Olohuoneen Valtiaina päiväunille. Luulen, että haukkumme on vähän sellainen syrjäytyjä. Joskus pitää saada koirankin olla rauhassa.



"Nääh, se olikin vain tuo turhake kameran kanssa..."

En usko, että kyse olisi siitä, etteikö vanha koira oppisi uusia temppuja. Kyse on enemmän siitä, että he eivät tunne tarvetta lähteä kaikenlaisiin uusiin hömpötyksiin mukaan.




Hae itse keppisi. Mitäs heitit sen menemään.

EN: I'm home. Spending some quality time with our family dog, who could not care less. "Oh, it's you again with the camera... please go away. I have a nap to attend." 

torstai 5. syyskuuta 2013

Toteamus vaatekaapilla: en tarvitse juuri mitään

Heipä hei kuomat;

Yritykseni kysellä kiinnostaako kulutuspohdinta ja omat ostokäyttäytymiseni muutokset ei juurikaan saanut kannatusta (tai kukaan ei ainakaan kommentoinut mitään :)). Ymmärrän teitä, sellainen paatoksellinen kulutuskriittinen teksti voi olla todella raskasta luettavaa (tosin siinä ärsytyksessä saattaa levätä monesti itsetutkiskelun paikka).

Mutta kyse ei siis ole aivan siitä. Lähestytään aihetta siis vähän toiselta kantaa, otetaan ihan lempeästi ja maanläheisesti.



Yksinkertaisesti siivosin tässä vaatekaappiani syyskuntoon ja huomasin että kas; en oikeastaan tarvitse syksyksi juuri mitään. Tästä hämmästyneenä lupasin itselleni, että teen tarkan listan siitä mitkä ovat sallittuja hankintoja jotta vältyn hutikäyttäytymiseltä. Kyllähän te tiedätte mitä tarkoitan... Nyt kun vielä kirjaan sen tänne blogiin niin en voi sosiaalisen häpeän nimissä sortua turhuuksiin, haa!

Olen iloinen, että vaatekaapistani löytyy perusvaatetta. Nyt voin täydentää sitä vain tarkkoin valituilla jutuilla! Ainoat todelliset puutokset ovat kenkäpuolella. Listalla on lisäksi muutama siellä jo pidempään (jopa vuosia) keikkunut juttu, joita en halua ostaa ennenkuin se täydellinen osuu vastaan. Esimerkiksi täydellinen parka tai viikonloppukassi ei ole osunut viimeiseen viiteen vuoteen kohdalle. Ei sillä että nirso olisin.

Eli pidemmittä puheitta, lista tulee tässä:

Syys/talvisään nilkkurit, mielellään nahkaa
Tennarit
Musta villainen neuletakki
Pipo (jos lupaan tänä vuonna käyttää sitä!)
Tummansinisen pillifarkut (tällä hetkellä löytyy vain nilkkamittaiset)
Reissukassi (viikonloppukokoa)
Talviparka



Tästä siis jatketaan eteenpäin.

Olen viime aikoina tehnyt tosi hyviä löytöjä suomalaisilta, vähän pienemmiltä merkeiltä ja toivon, että teen niin jatkossakin. Mielummin panostan vähän enemmän vaatteeseen, joka on laadukasta materiaalia ja jonka tekemisestä, tai ihmisistä merkin takana, tiedän edes jotain. En voi tehdä jokaisen vaatekappaleen kohdalla päätöstä pelkästään valmistuspaikan ja/tai merkin perusteella, mutta niissä kohdissa joissa se on mahdollista, niin pyrin tekemään niin. Luonnonkuitupoliisihan olenkin ollut jo vuosikaudet :) Toivon myös, että tänä syksynä saisin enemmän tehtyä itse juttuja, tai ainakin muutama ikuisuusprojekti tulisi valmiiksi köh. Yhden kivan neuleenmuokkausvinkin löysinkin Johannan blogista! Tämä menee testiin toivottavasti heti viikonloppuna. Vanha neulekin löytyy!



Minusta on ihan hyvä miettiä välillä, miksi jonkin vaatteen ostaa. Tänään ajatuksia herätti myös Minimalistin teksti aiheesta "mitä myymättömille vaatteille tapahtuu". Uskon, että pienilläkin valinnoilla on merkitystä, ei sitä tarvitse itseään hakata suohon. Myöskin omalla kohdallani olen todennut että : lähivaate= kaikin puolin parempi mieli <3

Listaa aion noudattaa tunnollisesti, mutta "järki käteen" periaatteella. Esimerkiksi toki voin ostaa sukkia. Tai jos työpaikkani yhtä äkkiä alkaa vaatia minulta jakkupukuun sonnustautumista, niin sitten varmaan pitää hankkia sellainen.

Onko teillä tarpeellisia syyshankintoja tiedossa? Vinkkejä hyvistä kengistä otetaan vastaan!

EN: I went trough my closet and turns out that I don't need anything. Except proper shoes  for fall and winter.

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Tänään ostan kaupasta vain ja ainostaan sen mitä oikeasti tarvitsen

Tulos:




Aina on tilaa vielä yhdelle sipsille.

Muita huomiota:

On ollut odella omituinen, mutta mukava päivä. On tapahtunut kaikkea sellaista, mitä en ajatellut tapahtuvaksi.

Mietin, miksei noita blivin saippuoita näy blogeissa koskaan, nehän ovat söpöjä? On hyvä siis olla edelläkävijä.

Huomenna juttua vaatekaapista, nyt jään mussuttamaan sipsiä ja ihmettelemään elämää. Kivvaa iltaa itse kullekin!

P.s Mitä te ostatte, kun kaupasta pitää tuoda vain kaikkein välttämättömin?

EN: "Today I'm gonna only shop for things that I really really need." Yep.

tiistai 3. syyskuuta 2013

Meikkipohja haussa, tuskaa tuskaa ja muita kokemuksia

En kuulu niihin naisiin, jotka pitävät meikkaamisesta. Kuulun niihin, jotka haluavat näyttää kauniilta mahdollisimman vähällä vaivalla/ mahdollisimman vähällä meikillä :) Ihan meikittä en kuitenkaan arkisin kulje, töissä on kiva olla vähän elävämmän näköinen ja pidän siististä ulkonäöstä.

Käytin pitkään Body Shopin nestemmäistä mineraalimeikkivoidetta, josta tykkäsin tosi paljon, mutta jonka sävy ei ollut kuitenkaan oikein minään vuodenaikana oikea... sitä metsästettiin myyjän avustuksella useampaan otteeseen, aina eri purkin kanssa kotiin ja aina sama juttu. Harmi. En olisi varmaan vaihtanut sitä tuotetta muuten pois. Toimi ihollani hyvin.

Nyt kun on tultu tähän sävyttävien päivävoiteiden, BB-, CC- ja mitälie voiteiden ajanjaksolle niin olen testannut oikeasti varmaan 10 eri vaihtoehtoa. Tykkään kevyestä lopputuloksesta, joten siinä mielessä tämä trendi on kuin minulle tehty. Kuten olen muutamaan otteeseen maininnutkin, niin ihoni on kenkkuillut viime aikoina oikein urakalla, ja huomasin että joidenkin tuotteiden kohdalla tilanne paheni. Esimerkiksi muualla paljon hehkutusta saanut Lumenen BB ei känyt minulle sitten niin ei ollenkaan. Tässä huomataan myös se, miten kosmetiikka on tosi henkilökohtainen juttu; mikä toimii yhdelle ei välttämättä todellakaan toimi toiselle. Olen toki pitänyt kokeilujen välissä taukoja, joten ei huolta, en ole rasittanut itse ihoani ihan puhki asti.



Joskus tuossa kesän loppupuolella, Jolie-tilaukseni yhteydessä, sain muutaman BB-voidenäytteen luonnonkosmetiikkapuolelta, ja molemmat on nyt testattu. 

Melvitasta sen verran että huraa- joku on keksinyt miten suojakerroin on lisätty luonnonkosmettiikkaan! Sävy on itselleni ehkä hieman vaalea, mutta kunhan pimeys laskeutuu Suomeen, niin se varmasti olisi ihan hyvä. Tuoksu tässä tuotteessa puolestaan ajaa minut pois, en ole ruusuihmisiä! Jos haluat, että kasvosi tuoksuvat ruusulta vahvasti myös omaan nenääsi, niin tämä on juuri sinulle. Tuo Terre d'Ocin voide taitaa kuitenkin olla kaikkien aikojen suosikkini... koostumus on hyvä, lopputulos on täydellinen. Vähän lisää korjailua joudun peitevoiteella tekemään, mutta en paljon. Tuleveisuudessa toivon tottakai, että ihoni paranee siihen kuntoon, että tarvitse peitevoidetta ollenkaan... ainahan saa haaveilla :)

Onko teillä omia suosikkeja meikkipohjien suhteen? Tai sellaisia tuotteita jotka eivät ole toimineet ollenkaan?Täällä Terre d'Ocin lisäksi testatuista hyvän arvosanan saavat Cliniquen sävyttävä päivävoiden sekä BB. Olisin varmaan kääntynyt siihen suuntaan, jollei luonnonkosmetiikka vetäisi nyt enemmän puoleensa. Hyvän meikkipohjan löytäminen  on pirun vaikeaa. Vähän niinkuin luottokampaajaan. Kun se löytää, ei halua enää päästää irti.

EN: Testing testing... I love Terre d'Oc's BB cream, Melvita was a bit too full of roses for my nose. But if you like the smell of roses, this is your choice. 

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Oravasta

Makeasti oravainen makaa sammalhuoneessansa
Sinnepä ei Hallin hammas 
Eikä metsämiehen ansa 
Ehtineet milloinkaan. 

Kammiostaan korkeasta 
Katselee hän mailman piirii,
Taisteloa allans´ monta
Havu-oksan rauhan-viiri 
Päällänsä liepoittaa.

Mikä elo onnellinen
Keinuvassa kehtolinnass´!
Siellä kiikkuu oravainen
Armaan kuusen äitinrinnass´:
Metsolan kantele soi!

-Aleksis kivi




Ehkä minäkin nukun paremmin nyt, kun uusi Kurre-ystävä vahtii untani?

Orvavista tulee mieleen vähän sellaiset hömelöt otukset. Sellaiset, jotka jemmaavat pähkinän tai terhon ja unohtavat sitten missä se on. Mutta Surullista Oravaa en mistään kertomuksista muista. Ne ovat aina touhukkaita, aina iloisia. Suru ja hämmennyt unohtuu nopeasti, löytyy uusi pähkinä. Hurraa hömelyydelle, mukavaa sunnuntain jatkoa :)

EN: Squirrels are always happy, aren't they? There is always a new nut to discover :) Have a great Sunday!