torstai 28. marraskuuta 2013

Tahdon paperitähden

Rakastan joulua.

En halua aloittaa valmistautumista liian aikaisin, mutta ensimmäinen adventtihan on täällä jo viikon päästä! 

Haluan laittaa vähän joulua tänne omaankin kotiin, vaikka pyhäpäiviksi menenkin perheeni luo. Tänä vuonna olen koko viikon 52 kesälomalla, joten saan viettää joulua ihan rauhassa. Voisin kirjoittaa tästä aiheesta miljoona sanaa, mutta ehkä tyydyn toteamaan että olen tästä aiheesta aika onnellinen.



Sain ystävältäni lahjaksi hänen tekemänsä maailman kauneimmat pallovalot (jotka pitäisi kuvata tänne, mutta pimeässä kuvaamiseen tarvitsisin opastusta), mutta lisäksi haluaisin kotiini paperitähden. Kertokaapas, mistä löytyy kaunein sellainen?

Kuva on kotikotoani. Huvikumpumaisuus näyttää periytyneen jostain.

EN: I really want to find my own paper star for this Christmas.

tiistai 26. marraskuuta 2013

7 kuvan syksy

Kohta on jo jolukuu, maassa on hieman lunta. Lienee oikein olettaa, että syksy on mennyt?

7 kuvan kesä- jutusta tykättiin, sain idean että miksei tätä voisi tehdä hieman useammin. Tässä siis seitsemän kuvaa syksystäni.

EN: 7 photos of my autumn.



Aloitin uuden työn ja yritin muutenkin saada elämään jotain tolkkua. Toistaiseksi olen onnistunut huonosti! / I started a new job and tried to find some sense in things... so far not so good, but I'm working on it!


Tukan väri vaaleni jälleen, nyt on kovasti harkinnassa, että leikkaanko sen lyhyeksi. Aion kasvattaa oman värini takaisin, ainakin osittain. Uteliaisuudesta! Siinäpä projektia seuraavalle 20 vuodelle. / Getting more blond.


Olen syönyt paljon vuohenjuustopatonkeja ja basilikaa suunnilleen kaiken päällä. Ja fiilistellyt noita lakanoita. / My favorite dinner, at least if you judge by the number of photos... I apparently eat basil with everything...


Kävin Satumetsässä. / It's so beautiful...


Kamppalin iho-ongelmien kanssa ja tilanne meni vaihtelevasti huonosta vähän parempaan, todella huonoon ja niin edelleen. Nyt ollaan aika hyvässä vaiheessa, joten varmasti teillekin tulee vielä kirjoiteltua lisää aiheesta! / I've struggled with my skin... now it's slowly gettin better I think. 


Kuvasin blogiin väriviikon ja innostuin. Tänä syksynä olen myös julkaissut enemmän asukuvia, oletteko tykänneet? / I got exited about colors.



Olen kaivannut paljon molempia siskojani, mutta erityisesti pikkuista joka on ollut kaukomailla. Onneksi hän saapuu pian kotiin! / My sister has been in Belgium, I've missed her so much. I'm so happy that she is coming home soon <3

Sellaista syksyyn. Aika värikkäistä kuvia... yllättävää. Ehkä olen kaivannut piristystä arkeeni. Tehkää muutkin tämä! Erikseen haastan tällä kertaa Hertan kun muistelen että hän teki kesäversionkin aikanaan. Linkkailkaa kommenttiboksiin omat versionne. Syksy on ihan yhtä kiva kuin kesä.

Pretty colorful so far, I'm surprised.

maanantai 25. marraskuuta 2013

One minute ma...rathon?

Uskon siihen, että jossakin syvälllä tiedämme itse mitä tarvitsemme ja minkä verran. Kroppa kertoo kyllä.

Olen marraskuussa tarvinnut paljon peittoja, kynttilöitä, hiljaisuutta ja avokadoja.

Tänään tarvitsin pitkästä aikaa lenkin. En ole käynyt lenkillä sataan vuoteen... tai siltä ainakin tuntuu. En varmasti jaksa juosta puoliakaan siitä matkasta kuin aikaisemmin. Mutta väliäkös tuolla, kun olen ajat sitten päättänyt että kaikki elämässä ei ole suorittamista ja yhden minuutin lenkkikin on parempi kuin ei mitään. Olin oikeasti kyllä ulkosalla 40 minuuttia. (Juoksin niistä ehkä 10)

Mikä rauhoittava vaikutus noilla minuuteilla ja raittiilla ilmalla voikaan ihmiseen olla. Eikä pakkanen haittaa kun pukee päälle.



Paras juttu mitä keksin tänään: isot kuulokkeet toimivat samalla korvanlämmittiminä! En ole käyttänyt niitä lenkillä aikaisemmin, kun olen jostain syystä ajatellut että ne eivät pysy. Mutta tämahän oli paras juttu taas apinanmuistiin. Ahdistun pipon kanssa, tulee kuuma. Ja ilman pipoa korvat jäätyy. Ongelma ratkaistu, hurraa! 

Ja toinen paras juttu: Missy Elliotin One Minute Man on hemmetin hyvätempoinen lenkkibiisi. Samalla kun hihittelee nostalgioissa niin tulee vtsalihaksetkin treenattua. Kuka muu muistaa tämän?
.... I don`t want I don`t need I can`t stand no minute man... 

Vieläkö sieltä löytyy urhoollisia, jotka juoksentelevat ulkosalla ripset huurussa pakkasta uhmaten?

EN: Found out today that these headphones work great in the winter. They keep my ears warm when I run :) And Missy Elliot's One minute man has a perfect tempo for power walks haha.

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Oodi toppaliiville

Kun katselin noita eilisen kuvia, niin mieleeni tuli tarina tuosta toppaliivistä.

Olen ostanut sen sinä vuonna kun muutin Tampereelle. Löysin siskoni ottaman kuvan vuodelta 2010, mutta tämä on varmuudella ainakin viisi vuotta vanha.

Kun katson tuote kuvaa niin näytän omaan silmääni ihan pennulta. Elämä oli tosi erillaista kolme vuotta sitten. Samaa minussa on se, että puolet kuvista näyttää edelleen tuolta kun höpötän koko ajan. Saatoin vähän innostua leikkimään efekteillä... kerran kuukauteen näinkin.







































No, takaisin siihen tarinaan.

Elin silloin todella pienillä tuloilla kun tein työkseni hotellisiivousta nollatuntisopimuksella ja työntunteja oli näin ollen viikossa 40 tai sitten 20 tai 10. Se aika oli aika rankkaa monessakin suhteessa. Vieraassa kaupungissa ja kaikenlaista. Mutta, kerran sitten oli kaupungilla ja menin Tampereen Bronxiin ja siellä tuo Adidaksen liivi oli -50 % alennuksella. Hinta oli silti järkyttävät 70 euroa ja palkkapäivä vasta viikon päästä.

En ikinä unohda sitä ystävällistä Bronxin miesmyyjää joka varasi liivin minulle viikoksi (!!) vaikka se oli aletuote ja viimeinen kappale. Kysyi vain että "Lupaatko ja vannotko että tulet sen sitten kanssa hakemaan?". Vannoin.

Liivi on edelleen kuin uusi, yhtään untuvaa ei ole tullut ulos eikä mitään muutakaan merkkejä näy siitä, että meidän yhteinen taipaleemme on ollut pitkä ja ajoittain aika renttumainenkin. Ra-kasta-tan sitä. Ja se on tosi lämmin.

Kiitos sinulle Bronxin myyjä, missä sitten oletkin. Tämä jos joku on luottovaate. Valoit minuun myös aikanaan uskoa siitä, että Tampere on ihan kiva kaupunki ja täällä on mukavia ihmisiä.

EN: After publishing yesterdays photos I realized that I've had this vest for at least five years already. It's still in impeccable condition, so good purchase I think.

lauantai 23. marraskuuta 2013

Villahousut kaupungilla ja yksi toinenkin vapauttava ajatus

You either like me or you don’t. 

It took me twenty-something years to learn how to love myself, I don’t have that kinda time to convince somebody else.

-Daniel Franzese




Meidän piti tänään ottaa kuvia minun uusista villahousuista. Lopulta kuvissa nuo housut eivät edes näy, ja kuviinkin tuli jotenkin ihan eri fiilis kuin aluperin ajattelin. Puolet tosin oli aika hassuja. En ole yhtään sellainen "kamera rakastaa"- ihminen. 


Tänään oli tosi kaunis ilma.







Villakalsareissa kaupungilla hiihtäminen oli aika vapauttavaa. Vaikka eihän ne ole mitkä tahansa villapöksyt, ne on Isabel Marant (pour H&M) villapöksyt. Joten olin aika chic, vai? 

EN: Sun visited us today.

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Syksyn kauneimmat kengät

Mnulle on viehättävä tapa löytää kenkiä silloin, kun niiden aika ei todellakaan ole.

Löysin nämä loppukesästä.. ja sitten tuli syksy ja alkoi sataa.



Kauniit ne ovat ensi keväänäkin.

Muistuttavat minua yksistä viinipunaisista Indiskan helmikirjailluista tossuista, joilla kuljin juhlimassa nuorempana. Rakastin niitä kenkiä niin paljon, että kerran kävelin sateessa kotiin sukkahoususillani, koska en halunnut että kengät menisivät pilalle. Ystäväni nauroi koko matkan, aamulla oli rikkinäiset sukkahousut ja muutama naarmu jalkapohjassa, mutta kengät selvityivät.

Pari on vieläkin minulla jossain laatikossa, vaikkei niitä voi enää millään käyttää.

Toivottavasti näiden taival tulee olemaan täynnä yhtä onnellisia päiviä, iltoja tai öitä. Onko teidän lempikengillänne tarinoita?

EN: The most beautiful pair of this autumn, I think. My ballerinas from Ilse Jacobsen.  

tiistai 19. marraskuuta 2013

Mikä lämmittää jos kukaan ei lämmitä: eli kanakeittoa kookoksella kiitos

Haa, tiesin että arkistoissa on jotakin kuvia, joita ei ole julkaista ja joissa näkyy muutakin kuin mustaa pikselimössöä! Tämä kuvan löytäminen oli hyvä juttu, sillä olin muutenkin ajatellut tehdä tällä viikolle keittoa.

Keitto on minusta hyvä ja ravitseva ruoka.

Nyt talvikaudella syön keittoa melkein joka päivä, kun salaattiainekset on vähän niin ja näin.



Lempikeittoni on tällä hetkellä sellaista, johon tulee kookosmaitoa ja punaista curryä. Teen joskus kanalla ja joskus ilman. Tarvitset vaikkapa:

yhden ison sipulin tai kaksi pientä
valkosipulin kynsi tai pari
paprikaa
porkkanaa
perunaa
kukkakaalia
taikka muita valitsemiasi vihanneksia
maustamatonta broileria suikaleina
1 tölkki kookosmaitoa
1 tl tai enemmän, maun mukaan, punaista currytahnaa

Tee näin:

Kuulosta sipulit pannulla, lisää halutessasi broileri joukkkoon. (Minulla on niin pieniä kattiloita, etten saa lihaa paistettua niissä, mutta toki voit heittää sipulit ja broilerit myös kattilan pohjalle ja kasata lopun keiton siihen päälle.) Paista liha kypsäksi muttei kuivaksi ja ota pannu pois liedeltä.

Vihanneksiakin voi hieman kuulotella kattilassa. Lisää sitten vettä niin, että että ne peittyvät. Keitä kunnes kypsää. Mukaan voi lisätä myös kana- tai kasvisliemikuution. Kun vihanneksi ovat kypsiä, lisää sipulit ja broilerit keitokseen. Vettä voi kaataa hieman pois, jos nesteen määrä vaikuttaa liioitellullta. Kaada sekaan tölkki kookosmaitoa ja lisää currytahna hyvin sekoittaen. Maista, mitä olet tekemässä.

Kesäversiossa käytin tähän myös tuoreita herneitä ja päälle tuoretta korianteria. Kesäkeitto with a twist! 

Olin jotenkin ihan varma, että olen kirjoittanut tästä jo... mutta en löydä reseptiä arkistoista. Ehkä vain suunnittelin tämän silloin kesäkuussa hyvin. Mikä on teidän lempitalviruokaanne?

EN: November and chicken soup go well together.

maanantai 18. marraskuuta 2013

Eilinen vilukissa villatakissa

Palelen. Ihan koko ajan.

Tiedän tiedän, nyt ei ole edes kylmä.

Silti kotona on jatkuvasti jalassa pitkät pyjamahousut ja pitkähihainen paita. Villasukat vakiovarusteena, vaikka suurimman osan kotiajastani vietän untuvapeiton alla. Sanovat vilukissaksi ja mietin itsekseni että sellaisten tarkoitus olisi kai maata uunin pankolla kaiket päivät.

Eilen sain muutamia kuvia siitä villapaidasta, joka kahtia leikattiin. Tässä teille muutama näytille. Kylmä oli myrskytuulessa, näytän ehkä siitä johtuen aika surulliselta. 



Villatakkini on siis todella simppeli, mutta pidän siitä kuitenkin kovasti. Juuri sellainen yksinkertainen ja toimiva vaate. En vielä tehnyt kiinnityssysteemiä, olen käyttänyt vyötä jos on ollut sellainen tunne. Äitini tosin oli hankkinut tähän Yhden Suuren Napin, joka "olisi just täydellinen siihen". Kaippa sitä täytää kokeilla. Äidit tietävät aika usein...

Mitäs tykkäätte, toimiiko tämä?

EN: My DIY cardigan. Very simple, just the way I like things in my life.

perjantai 15. marraskuuta 2013

It's not me. It's you. It was a cute effort that got us nowhere.

Muutama sananen tästä teen juonnista, jonka oli tarkoitus helpottaa kasvojeni tunnevammaisen ihon kanssa.

Päästän teidät heti jännityksestä kertomalla, että "well, I could not feel the difference after one day... or the days that followed". Join tätä uskollisesti joka ilta. Paitsi kun olin Jyväskylässä, en muistanut pakata teepusseja mukaan (hyvä kun muistan pakata itseni kun lähden).

Dr. Stuartin Skin Purify maistuu ihan hyvältä, käypäiseltä yrttiteeltä. Luulisin, että aineenvaihdunta hiukan vilkastuu, mutta vihreä tee ajaisi varmaankin saman asian. Mitään huikaisevia tuloksia en ole ihoni kunnossa huomannut. Hiukan parempaa kohti on tosin nyt menty, etanatahtia. Luulen kylläkin, että näistä vähäisistäkin parannuksista on kookosöljyä kiittäminen, mutta palaan asiaan kun aikaa kuluu vielä lisää.




Koska mielestäni olen käyttänyt tuotetta tunnollisesti koko paketin kestoajan, ei vika ole minussa. Tästä ei ollut mitään apua.

Teepussit olivat kyllä söpöjä, voisin testata jotain toista laatua ihan vain huvin vuoksi ja teen kannalta. Nätti kuvakin tuli, kun vähän taiteili.

EN: I have now noticed that this product does not do anything for my skin, but it's still ok  flavored tea. And cute tea bags... so maybe it's not a waste after all? Maybe just not what I expected. Just don't get your hopes up if you buy this :)

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Rakastan sinua, lämmin marraskuu

Olen vouhkannut täällä rakkaudestani syksyyn niin paljon, että ei ole voinut jäädä kenellekään epäselväksi mikä lempivuodenaikani on.

No, marraskuuhan ei oikein kuulu enää oikein syksyyn, eikä myöskään talveen (talvikuukaudet ovat ne, jolloin on lunta). Tänä vuonna me ollaan kuitenkin tultu marraskuun kanssa ihan kivasti juttuun. Olen oivaltanut seuraavaa:

  • On lämmin! Olen päässyt pyöräilemään työpaikka nro 2:en vielä tälläkin viikolla ilman huolen häivää, vaikka syksyllä mietin että mitenkähän tämä talvella oikein sujuu. (Luultavasti kyllä jatkan pyöräilyä sittenkin kun tulee lunta, sitten vain kaatuilen enemmän.)
  • Olen käyttänyt lämpimiä takkeja vaikka ei olekaan vielä hirveän kylmä. Jos palelee, niin kaikki muukin maailmassa tuntuu ankeammalta. Kun joskus tulee kylmempi, lisään villapaitoja takin alle. Kärvistelyyn/ vaatteiden säästelyyn ei ole mitään syytä.
  • Aloin heti kuun alussa sytytellä kynttilöitä joka ilta, enkä huolehdi siitä että ne kuluvat, vaan ostan sitten uusia mukisematta
  • Juon teetä ja käperryn kotona untuvapeittoon, ei ole mitään järkeä säästellä sitä vain yöunia varten.
  • Tuo kaikkien kaihtama pimeys ei häiritse minua niin kauan kun vettä ei sada vaakatasossa naamaan. Valoa kaipaisin vain valokuvausta varten, mutta paremmalla suunnittelulla kuvia voi ehkä ottaa joskus lauantaiaamuna klo 10-12. Tai näin aion uskotella itselleni sen sijaan että stressaisin aiheesta aina 17.30 jälkeen kotiutuessani. Sen sijaan nautin pimeästä ja kodin turvasta. Sieltä peiton alta.



Paremman marraskuun taika: älä nipota. Ota rennosti vain ja anna ajan kulua. Kyllä sitä lunta ja valoakin vielä joskus taas tulee. Sillä välin pitäkäämme itsemme lämpiminä! Saa halata lähimmäistä.

Kuvituksena hattaratakkia kuukauden takaa. Tuossa näkyy rento malli hieman aiempaa kuvaa paremmin.

EN: This November has been ok so far... pretty warm weather here in Finland! Darkness does not affect me, I just need to keep enough candles at hand. The snow will come... we just need to be patient.

tiistai 12. marraskuuta 2013

Kengistä ja omasta itsestänsä

Kirjoitin joskus pari vuotta sitten vanhan blogini puolelle uudesta kenkähankinnastani otsikolla "Olenko minä sellainen tyttö":

Uudet kenkäni saapuivat kotiin tänään ja löysin itseni vanhan kysymyksen ääreltä; ovatko nämä minua. Muistan kun nuorena laitoin keltaiset maiharit jalkaan ja mietin että tällainenko minä nyt olen. Samaa pohdin muutamia vuosia myöhemmin kun maltoin pukea päälleni muutakin kuin Niken varsilenkkarit ja treenicollaget.

Vuosien pikkukapinavaiheen jälkeen tuntui petokselta pukea kauluspaita ja mustat aikuisten korkokengät. Tuijotin pitkään kaulauspaitaista itseäni peilistä ja mietin, että nytkö sitä ollaan sitten aikuisia sitten, vai leikitäänkö tässä nyt jotain ihan muuta.

Vaikka nykyään olen jo aika hyvin selvillä omasta tyylistäni, tulee hetkiä jolloin vierastan hieman ja peräännyn. Pukeutuminen on yllättävän suuri osa päivääni, vaatteissa on joko hyvä olla tai sitten ei. Jos en viihdy vaatteissani, niin tunnen oloni muutenkin epävarmaksi. Omimmillani olen sekoittaessani eri tyylejä, bleiserin printtipaitaan tai korot löysään villaneuleeseen. Luulen, että nämä kengät saavat jäädä. Ehkä minusta tulee sellainen tyttö, joka on korkeillakin koroilla itsevarma muttei ylpeä.




Kengät saivat viime viikonloppuna uuden kodin ystäväni luota. Näillä käveltiin yksi Tukholman reissu ja vähän päälle. 

Kenkiin liittyi kohdallani lopulta vain muistoja hetkistä, kun olen ollut surullinen tai en oma itseni. Olin niissä myös omasta mielestäni liian pitkä ja ahdistuin. Ei minusta ollut siihen. Vaikka itsevarmuutta on toki kertynyt matkalla hieman lisää, sitä on myös ropissut hukkaan pitkin katuja. Ylpeys on onneksi sanana saanut postitiivisemman kaiun; on se ihan hyvä että arvostaa omia ja toisten tekemisiä. Niin sitä vain ihminen kasvaa parissa vuodessa. Kauluspaidat olen kuitenkin hylännyt (niin aikuinen ei tarvitse olla). Maailmassa on miljoona muutakin siistiä pukeutumisvaihtoehtoa, jotka eivät ole kylmiä ja epämukavia päällä....

Teen nykyään todella vähän hutiostoksia, mutta tässä on hyvä esimerkki siitä, miten ei kannata epäröidä. Jos se mietityttää liian pitkään, niin silloin se ei ole oikea ratkaisu. Olon pitää olla ensin hyvä oman itsensä kanssa ja seuraavaksi tärkeintä on että viihtyypi vaatteissaan. Onneksi tiedän, että tämä pari ei jäänyt heitteille ja kengät saavat enemmän käyttöpäiviä. Ja samalla ehkä ilahdutin toista.

Onko teillä jo tarkka silmä, vai tuleeko hutilyöntejä ostoksissa? Annatteko tai myyttekö pitämättömät vaatteet pois vai mitä niille tapahtuu?

EN: My old shoes got a new loving home. Some things just are wrong and one of them was me in those heels... :)

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Väriviikko: vaaleanpunainen

Viimeistä viedään...

Vaaleanpunainen viestii kuulemma lempeyttä ja empatiaa. Se tuo lohtua. Vaaleanpunainen on siis värien suklaa...?

Olen oppinut pitäämään vaaleanpunaisesta ajan kanssa. Viimeisimpänän muistanette hattaratakkini... Vaalenpunaisessa on jotakin hyvin herkkää ja kalssista. Se muistuttaa minua myös balettivuosistani. Kaikki kuvassa nähdyt pikkuasiat ovat varmastikin näkyneet täällä aiemminkin. Mutta sehän vain kertoo niiden vahvasta asemasta...




Hohtokuulat Lily Cole & Body Shop/ kaikista kynsilakkasävyista lempparein; Natural Coden Be Happy. Eikä vähiten nimen takia!/ huulikiilto samalta merkiltä, lahja pikkuisimmalta siskolta joka yrittää ilmeisesti saada minut panostamaan <3/ nahkainen kukkaro Lumi/ jääkaappimagneetti, jonka sain tuliaiseksi kun ystävä kävi etsimässä elämän suuntaa Aasiassa joskus kauan aikaa sitten.

EN: Color week: My favorite things in pink.

P.S Väriviikko päättyy tähän ja olisi ihanaa jos jaksaisitte kertoa mitä olitte mieltä? Oliko teemaviikko kivaa vaihtelua vai ihan p*****a? Sana on vapaa, kiitän kauniisti jo etukäteen.

lauantai 9. marraskuuta 2013

Väriviikko: violetti

Useimmat orvokit ovat violetteja, joten väri on nimetty niiden mukaan. Ilmeisesti sovinnaiset ihmiset eivät käytä violettia. En ymmärtänyt tätä...

Kaikista näistä väreistä violettia löytyi kodistani vähiten. Oikeastaan kuvassa olevien asioiden lisäksi omistan vain yhden vaaleanliilan barbababa-henkisen hupparin, joka päällä lenkkeilen. Ei muuta.

Violetti muistuttaa minua vahvasti eräästä ystävästäni, ehkä siksi välttelen sitä. Se on jo "jonkun toisen väri".



Kookosöljy Biona/ shampoo KC No Nothing (vannon, että etiketti on oikeassa elämässä violetti)/ lenkkarit Adidas <3

EN: Color week: my favorite things in violet.

perjantai 8. marraskuuta 2013

Väriviikko: sininen

Sininen on meren ja taivaan väri. Siinä on jotain hyvin rauhoittavaa ja ääretöntä. Vaikkakin allekirjoittanuthan pelkää merta (ja suuria järviä, heh) ja ahdistuu jollei maata ole näkyvissä. Mukavaa, että vanhemmat ovat innostuneet juuri purjehduksesta... :) Taivasta tuijottelen kyllä sitten merenkin edestä. Ja toki merestäkin pidän... siihen vain liittyy sellainen terve kunnioitus. Ja välttely.

Sininen hetki on yksi kauneimmista jutuista joita tiedän. Sinisessa on vähän jotakin surullista myös... lieneekö siitä sanonta "feeling blue".



Puhelinkotelo, jossa puhelimeni ei ikinä ole, sen sijaan kuljetan siinä ajoittain jotain muuta sälää kuten pompuloita, huulirasvaa ja parittomia koruja/ Bebanthenin käyttö on opittu Siskolta/ Body Shopin piparminttukuorinta on riittoisaa ja tuoksuu mintulle/ Silmien rajauskynä ja ripsiväri Lumene/ Jälleen muumeja/ Hayn tarjoiluastia saatu lahjaksi Siskolta,  se muistuttaa meidän yhteisistä asuinajoistamme.

WN: Color week: my favorite things in blue.

torstai 7. marraskuuta 2013

Väriviikko: vihreä

Vihreä, luonnon väri. Väri liitetään usein myös kateuteen, elinvoimaan ja hedelmällisyteen. Ilmeisesti vihreä myös rauhoittaa; ihminen tuntee olevansa turvassa ja hoivattuna vihreässä ympäristössä. No, onhan olemassa se laulukin sammalvuoteesta... luonnossa on jotain hyvin rahoittavaa.

En oikeastaan pidä vihreästä liiemmin juuri muuten kuin luonnossa, ruuassa ja kasveissa. Ja possuissa.



Adelen 21 oli paljon soitossa hetki sitten/ Amazonian Lily tuoksun sain syntymäpäivälahjaksi viime kesänä/ Tea Three öljy on oikukkaan ihon ystävä/ Possut ovat tulleet pääsiäismunista...

Muumilasinalusissa piilee monia totuuksia. Tässä rakennetaan olutkapakkaa, "the prophet says we must be happier"/ Maison Bellen puhditustuotteet on pakattu nätisti, tämä on keittiössä vakiovarusteena/ Kuten myös kortti... vaikka tässä taloudessa syön kyllä aamiaisen aina sängyssä kun se on mahdollista!/ Lega-legan kauppakassi on Krotian matkamuisto, lisää kaupasta täällä./ Basilika on lempiyrttini ja tänä syksynä olen tehnyt tuttavuutta ruusukaalien kanssa, niin suloisia palleroita.

EN: color week: my favorite things in green.

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Väriviikko: keltainen

Keltainen on liitetty länsimaissa usein viattomuuteen. Joskus muinoin keltainen viestilippu laivassa tarkoitti ilmeisesti, että aluksessa on ruttoa :) Keltainen yhdistetään myös aurinkoon, kultaan ja jumaluuteen.

Janoan keltaista jatkuvasti väreistä eniten, pienissä yksityiskohdissa. Asusteissa, sisutuksessa. Se tuntuu tekevän oloni paremmaksi. Valaisee tilan ja mielen.



Sitruuna ruokakaupasta, yritän aloittaa aamun vedellä ja tuolla kirpsakalla ihmeaineella/ Peppi Pitkätossu on lahja vanhemmiltani minulle ja siskolleni uuteen kotiimme maalle kun olen ollut pieni/ sitruuna-sormisuola on ostettu siitä pienestä keittiökaupasta Aleksis Kiven kadulta.../ Myyrämagneetti  puolestaan Tallipihalta. Ihana myyrä.

EN: Color week: my favorite thing in yellow.

tiistai 5. marraskuuta 2013

Väriviikko: oranssi

Oranssi, appelisiinin väri. Väri kuvastaa ilmeisesti elinvoimaa ja iloa. Voi eheyttää taikka varoittaa.

Ei ollut appelsiinia kuvaushetkellä, ne ovat kyllä hyviä varsinkin tiettyyn aikaan talvesta.



Satsuma body mist, TBS / porkkanat ruokakaupasta/ Clipperin omena-inkivääritee on parasta juuri nyt kun niiin harmaata että melkein itkettää/ paras hiusharja Tangle Teaser/ Pipersin herkkusipsit Punnitse &Säästä/ For Reasonsin muotoilusuihke matkakoossa on ostettu Tukholman elokuva ensi-ilta matkaa varten ja se tuoksuu niin hyvältä, että herra Elokuvasäveltäjä varasti sen reissulla omaan käyttöönsä.

EN: Color week: my favorite things in orange.

maanantai 4. marraskuuta 2013

Väriviikko: punainen

Punainen väri liitetään ilmeisen usein rakkauteen ja intohimoon. Se voi olla synnin väri. Sillä voidaan hakea huomiota. Punainen voi yhdistetään myös usein kauneuteen ja naisellisuuteen, samoin kuin vaaraan ja kuolemaan.

Hassua, että luin nätä höpötyksiä vasta kun olin valinnut ja kuvannut juuri nämä esineet.



Jyväshyvän vanha peltitatjotin kirpparilta/ peltirasia (kolikoille) lahja ystävältä/ punainen huulipuna joka eksyy huulille aivan liian harvoin, Lumene/ kynsilakka Mavalan sävy New Delhi.

EN: Color week: my favorite things in red.

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Tulossa ensi viikolla: väriviikko

Ensi viikolla vietetään harmaan marraskuun kunniaksi teemaviikkoa iloisissa väreissä.

Sain haasteen syyskuussa, mutta päätin jo silloin tehdä tämän vähän eri tavalla. Kosmetiikkablogeissa kiersi siis joskus loppukesällä värihaaste, jossa bloggajat listasivat lempituotteitaan eri väreissä. Sisareni haastoi minut tähän, mutta pienellä joustolla:

"Tehtävä on siis yksinkertainen: valitse kustakin väristä sinun lempijuttusi/tuotteesi. Se voi olla mikä vaan, itse listasin lähinnä vain kosmetiikkaa, sillä sitä täällä blogissa pyörii muutenkin :) Toteutus voi siis olla juuri sellainen, kun haluat!"



Ja värithän ovat: punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen, violetti ja pinkki. Indigon jätin suosiolla haasteesta pois. Samoin multicoloria voi halutessaan kurkata blogistani täältä, siitä ei tule juttua erikseen. Olisi itse asiassa tosi hauskaa toteuttaa tämä sama haaste pelkästään asukuvin. Katsotaan, josko tulevaisuudessa. 

Huomenna siis liikkelle, ensimmäisenä värinä punainen! Jokaiselle värille on oma päivänsä ja tiedossa siis muutakin kuin kosmetiikkaa. Teemaviikko päättyy sunnuntaina. Olisi kiva, jos vaikka hihkuisitte kommenttiboksiin myös omia lempijuttujanne eri väreistä. Hyvä kiertämään... olisi kiva kuulla tarinoitanne.

P.s Huomaathan alla tämän päivän toisen jutun myös :)

EN: I'm starting a color week here tomorrow. I'll list my favorite things every day, one color at the time. Hope you like it :)

Vanhasta uutta; paidasta neuletakki

Tiedättekös, kun joskus vaan ei saa aikaan. Tämä projekti on pyörinyt toteutuslistalla siitä asti, kun näin Kalastajan vaimo- blogissa ohjeen tähän simppeliin neuletakkiin. Eli näköjään elokuusta... no, parempi myöhään kuin ei ikinä. Ja nythän se kylmyyskin vasta alkaa iskeä kasvoja vasten.

Olen muuten seurannut tuota Johannan blogia ihan alusta asti ja inspiroidun aina paljon hänen itse tekemistään jutuista. Vaikka olen ihan eri elämäntilanteessa (enkä edes oikein ollenkaan MeNaisten kohderyhmää...), niin silti olen pysynyt kelkassa mukana. Ja tästäkin ohjeesta siis häntä kiittäminen, en kyllä tajua että miten tämä ei ole itselle tullut mieleen.

Tarvitset siis vanhan villaneuleen, mittanauhan, sakset ja ompelukoneen (toki käsinkin voi tikata jos hermo riittää).



Kaikessa yksinkertaisuudessaa neule siis leikataan etupuolelta keskeltä kahtia (mittaa reunoista keskikohta tasaisin välimatkoin ja tee itsellesi merkit jotta menee suoraan) ja reunat huolitellaan ompelukoneella. 

Itse käytin projektiini vanhaa Hennesin LOGG-neuletta. Paidassa on hyvä materiaali, se on pääasiassa villaa, mutta sen malli ei jotenkin enää miellyttänyt itseäni. Nyt vaate saa taas uutta käyttöaikaa ja minä kaipaamani perusvillatakin pitkänmallisena.

Kuvia tästä päällä saan toivottavasti ensi viikolla, kun suuntaan kohti Jyväskylää. Pieni vaiva, parempi mieli <3

EN: DIY Cardigan inspired by Kalastajan vaimo. More pictures coming soon...

EDIT 18.11.2013: Kuvia valmiista neuletakista täällä / More photos here!