tiistai 31. heinäkuuta 2012

Pahvia!

Ah, pitkä päivä joka onneksi päättyy oman sänkyyn ja olympiakatsomoon. 

Lupailin aamulla kirjoitella myös jotakin uutta, joten tässäpä tulee tekstiä rakkaudestani pahvilaatikoihin. Minulla on Ikean iso expedithylly, jota olen vuosien varrella täyttänyt jos jonkinlaisella laatikolla. Olen nimittäin maailman laiskin pyyhkimään siitä pölyjä ja tavaroita on helpompi siirtää kun ne ovat laatikoissa.

Viimeisimpänä hankin cd-levyille (kyllä, minä kuuntelen vielä levyjä levyiltä:) kaksi pientä pahvilaatikkoa. Tykkään niistä kovasti kaikessa yksinkertaisuudessaan. Näitä ehdottomasti muutama lisää ja isompina myöskin.



Olen ottanut projektikseni levyvarastojen täydentämisen. Nykyään kun yksin asustelee niin ei ole ihan niin paljon valinnanvaraa kuin silloin kun kulloiseltakin kämppikseltä pystyi aina nyysimään jonkin uuden "löydön". Olen ostanut viimeisen kuuden vuoden aikana itse kolme levyä ja saanut kolme lahjaksi, eli kirittävää lienee. Olen myös hiukan ulkona siitä, mitä musiikkimaailmassa ylipäänsä nykyään tapahtuu. (Vinkkailkaa siis suosikeistanne!)

Tykkään myös selaila levyjen kansilehtisiä ja lukea, ketä kukakin artisti haluaa kiittää :) Taidan olla vähän vanhanaikanen. Järkevämpää olisi varmaan hankkia sellainen musiikkiohjelma... 

Apinan arkistoista: poncho nro 2 palaset


Tässä vielä pochon palasiin ohje, jos joku haluaa lähteä kokeilemaan. Molemmat palat ovat 128 silmukkaa pituussuunnassa. Molemmilla reunoilla on 4s reunus, joka neulotaan aina oikein. Korkeuden voi kukin päättää itse, riippuen minkä pituisen ponchon haluaa. Nämä taisi olla n. 40cm, poncho ykkösessä korkeus oli 30cm.

Pala 1 on ruudullinen, tein 20s levyisiä neliöitä, aina 20s helmineuletta (1 oikein 1 nurin, toisella puolella toisin päin)  ja sitten 20s sileää neuletta (oikealla puolella oikein ja nurjalla nurin). 



Pala 2 on koristeltu makkarapalmikolla (nimesin ihan itse, en tiedä miksi sitä kutsutaan). 120 silmukkaa on jaettu neljään 30 silmukan jaksoon, tämä helpotti ainakin omaa ajatteluani. Yksi letti pätkä on siis 11s nurin, 9s oikein (letin osuus) ja 10s nurin. Tällä matematiikalla sain letit tasaisin välimatkoin :)



Poncho on jo viittä vaille valmis, kaulus on vähän kesken enkä osaa päättää minkälaiset napit haluan. Kuvaa sitten valmiista joskus.

Apinan arkistoista: poncho nro 2


Hiphei, nostan tänään muutaman vanhan käsityöjutun, illemmalla sitten jotakin uutta. Nyt on hyvä aloittaa syysponchon tekeminen... tämä alunperin julkaistu vanhan blogin puolella 1/12.

Jipii, kauan odoteltu lankatilaus lempilankakaupastani on saapunut ja hain valtavan pussukan postista alkuviikolla. Useampi projekti olisi mieleinen, mutta haluan ensimmäiseksi tehdä jotain itselleni. Elämä on osoittatunut liian lyhyeksi eräälle huiviprojektille, joka jää nyt odottamaan eläkepäiviä. Tai lomautuspäiviä. Katsotaan, miten pärjätään tämän kanssa. Tulilla siis poncho nro 2.


Lankana on Nepal, pehmoinen ja värinä lempparini turvamusta. Alla teknistä kaavakuvaa.



En lähde enää ikinä (tai ainakaan pariin vuoteen) nyhrämään sitä versio 1:n ristikkokuviota, joten nyt mennään yksinkertaisemmin. Toisen kappaleen teen ruutuperiaatteella. Toisesta kappaleesta tulee myös simppeli, lettikuviolla todennäköisesti.

Toivottavasti saan tämän nopeasti valmiiksi, toimii hyvin toimistolla lämmikkeenä ja alkukeväästä viittana sitten, kun takkia ei tarvitse mutta ilmankaan ei pärjää :)

P.s Tuo alkuperäinen ponchon ohje on yksi blogini suosituimmista teksteistä. Olen tästä hurjan iloinen ja ylpeä, sillä vaikkei ohje omani alunperin olekaan niin tulos on tasan se "ite tehty" :)

P. s Palaset tarkemmin täälläPoncho 1 täällä

maanantai 30. heinäkuuta 2012

Kuuluu ihan tavallista, kiitos kysymästä

Yleensä isojen elämänmuutosten yhteydessä sinulta kysytään koko ajan "no miten sinulla menee?" "no mitä sitten seuraavaksi aiot tehdä?". Muistan edelleen, kuinka raivoissani olin yo-kirjoitusten jälkeen kun piti vastat kysymykseen "no mitäs nyt sitten?". Teki mieli karjua kurkku suorana että "NO EN MINÄ TIEDÄ".  Että saanko nyt vain nauttia tästä päivästä kun yksi vaihe on päättynyt.

Yo-kirjoituksista on jo jokunen vuosi vierähtänyt. Mutta mitä vanhemmaksi sitä tulee, niin sitä vähemmän annetaan niitä päiviä kun kukaan ei kysy, mitä seuraavaksi tapahtuu. Kamala kiire painaa koko ajan päälle, mukamas. Itselleen kai sitä jokainen luo ne suurimmat paineet. Mistä nyt kukakin sitten, urasta, perheen perustamisesta... koko ajan pitäisi olla menossa jonnekin. Kohti "sitten seuraavaksi"- vaihetta.

Olen pohtinut tätä viime aikoina jonkin verran, siksi nyt täälläkin. Piti oikeasti tulla vain heittämään kuva farkkushortseista. Taisi olla huono kuva kun tämä vei voiton.



Ehkä meidän ei tarvitsisi aina kysyä toisiltamme että mihin seuraavaksi. Ehkä joskus voisikin kysyä että mitä teit tänään tai mikä sai sinut iloiseksi. Mitä söit, oliko hyvää. Saitko nukuttua. Että se ihan tavallinen, just nyt ja tässä-hetki olisikin ihan riittävä.

Tänään minulle kuuluu sellaista, että ostin ruokakaupasta maalaispatongin ja että loppuillan käytän pyykkiä viikkaillen. En valloittanut maailmaa tai luonut uraa tai verkostoitunut ihmeemmin, mutta olin ihan hyvä arkityöläinen. En kastunut matkalla kotiin, en tavannut prinssiä tai nähnyt puolta valtakuntaa. Minulle kuuluu ihan tavallista. Ihan hyvä arkipäivä tässä käynnissä.

Mitenkäs teidän arkipäivä, prisnssejä tai nakkeja?

sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Just a perfect day

Eilinen oli ehdottomasti yksi kesän parhaista päivistä. Juhlittiin Ylöjärvellä Räikkä Rockin 30 vuotista taivalta ja samalla yksi aikakausi päättyi. En enää keksi välttämättä syitä Ylöjärvelle matkailuun... paitsi ehkä Pelikaanigrilli?

Eilen tanssittiin ja laulettiin kuin viimeistä päivää, oli kuuma ja meikistä ei ollut tietoakaan ensimmäisen puolen tunnin jälkeen. Illan lopuksi juostiin keskellä yötä järveen. 

Ja seistiin puolisen tuntia rankkasateessa ja ukkosessa odottamassa taksia. Onneksi oli märät vaatteet jo valmiiksi. Hihiteltiin ja kysyttiin vuoron perään toisiltamme että "onks sulla kylmä?".

Olin jo ehtinyt huolestua, ettei tällaista hetkeä tule ollenkaan. Kun saa hullutella parhaimpien kavereiden kanssa lämpimässä kesäyössä. Tulihan se sieltä. 




Eikä koko illasta ole kuin yhteensä kymmenisen kuvaa. Ei ehtinyt, kun piti elää :) Lohdutuksesi laitan tähän kuvan viime vuoden hattarapusseista. Varmaan siellä oli niitä samoja nytkin.

perjantai 27. heinäkuuta 2012

Hempukka paita ja pohdintaa siitä mitä mää puen

Tänä kesänä tein pitkästä aikaa tosi monta kirppislöytyöä, yksi lemppareista on tuo alla hatarasti näkyvä kukkaisen hempukka paitapusero. Koska tänä kesänä on saanut olla lähes joka päivä takki päällä tai huivi kaulassa niin bambikin on saanut lisää käyttöä. Tykkään siitä paljon noinkin.

Olen miettinyt paljon sitä, kuinka jollain tapaa haluaisin tuoda lisää vaatejuttuja tänne blogiin. Mistään muotiblogista ei voida enkä edes halua puhua, enkä missään nimessä pystyisi jokapäiväisiin päivänasukuviin, mutta jotain kuitenkin. Pikkujuttuja.  En vain oikein tiedä kuinka sen tekisin.





Minulla ei ole täällä ketään, jota voisin (tai kehtaisin :D) pyytää ottamaan kuvat ja olen ehkä maailman vaikein kameran edessä. Lisäksi ehkä ujostelisin aika paljon. Todella paljon. Mutta, onko näistä pikkuyksityiskohdista mitään iloa, vai selaatteeko tämän tyyppiset jutut huokaillen läpi?

Nyt saisi avata sanaisen arkkunsa. Henkareilla kuvatut vaatteet eivät oikein koskaan pääse oikeuksiinsa. Kumpi siis parempi? Henkarikuva vai pikkupläntti peilistä? Vai unohda urpo koko juttu? :)

torstai 26. heinäkuuta 2012

Mymmelin tytär

Kipitin tänään pikavauhtia töistä postiin, sillä siellä minua odotti lahjapaketti siskolta. 

Sitten kipitin pikavauhtia kotiin ja istuin sängylle avaamaan pakettia. Ja siellä se oli. Maailman ihanin neule.







































Pituutta tässä on melkein polveen, voi käyttää mekkonakin. Rakastan tätä materiaalia, 10 % silkkiä. Rusetti vaatii kaverikseen päälaelle tehdyn nutturan ja ne mustat remmisandaalit.

Ja mitä ovat nuo kuvan valoilmiöt, täällähän paistaa aurinko :)

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Matkanelikko

Pidän pienistä, vaaleanpunaisista asioista.



pussukka/Lumi, rannekoru/Lindex (roosa-nauha kampanja, yövoide/Body Shop, huulirasva/PaulFrank


Hattaranpunaista keskiviikkoa kaikille!

p.s Sinä, joka olet minulle ostanut lahjaksi nuo BodyShopin matkakokoiset pikkusöpösöpsöt tuotteet, ne alkavat loppua! Ihan vain vinkkinä esim. ensi joulua varten <3

tiistai 24. heinäkuuta 2012

Lulu, once again

Lupasin itselleni jo ennen kuin valmistuin, että sitten kun saan ensimmäisen oikean työpaikkani, niin ostan itselleni Minna Parikan kengät. Eikä mitä tahansa niistä, vaan ihanat siipikengät joiden malli kulkee nimellä Lulu. Olen haaveillut näistä nyt jo kaksi tai kolme vuotta.

Elämä ei ole mennyt ihan niinkuin olin suunnitellut (harvoinhan se menee), enkä ole voinut huijata itseäni kauppoihin ennenkuin olen varma, että tämä on nyt se tilanne. Suunnittelin kenkien ostoa välissä myös ystäväni häihin, mutta silloin päädyinkin teettämään juhlamekkoni. Lulut ovat saaneet odottaa.































Nyt syksyn kynnyksellä olen ehkä enemmän suurena kysymysmerkkinä kuin koskaan, ei mitään havaintoa vielä siitä missä olen töissä tai mitä ylipäänsä tapahtuu. Toisaalta on hyvin todennäköistä, että solmin sen ensimmäisen oikean sopimuksen, toisaalta ei lainkaan. 

Oi voi.

Ne on ihanat. Nuo valkoisetkin.

Vaikka omani suurella todennäköisyydellä tulevat olemaan ne musta-hopeiset.

Ja piru periköön jos joku keksii lopettaa tuon mallin valmistuksen ennenkuin tämä elämäni eteen-taakse-sivulle-taakse-vaihe loppuu! Muita haaveilijoita kuulen mielelläni kommenttiboksissa. 

maanantai 23. heinäkuuta 2012

Benettonin kesähamonen

Eipäs ole tullut mitään vaatejuttua hetkeen? Nyt kuvaan pääsee tämän kesän alennuksista hankittu Benettonin pellavainen kesähame.

Olen juuri se tyttö, joka sanoi vielä vuosi sitten ehdoton ei kaikelle beigelle. Mutta ehkä tämä hame on enemmänkin... pellavan värinen? Ja hiekan. Ja kesän.


Pituus on tarpeeksi säädyllinen töihin, mutta malli on tarpeeksi kepeä sellaisiin pitkäksi venähtäneisiin kesäöihin, jolloin suudelaan poikaa salaa saunan takana. Niitä jään vielä odottelemaan. 


Pellava kuuluu kyllä myös lempimateriaaleihini, siitäkin huolimatta että se ensin tuntuu iholla vähän karhealta ja menee sitten tuhannen ryppyyn. Eipähän tarvitse teeskennellä että edes yrittäisin silittää vaatteitani. Ja kyllä se karheus siitä tasoittuu, kunhan vähän näkee elämää.

Benetton on muutenkin noussut suosikkikauppojeni joukoon ihan viime vuosina, klasssisten neuleiden lisäksi sieltä voi välillä tehdä hyviä ja vähän erilaisiakin löytöjä. Hameessa on kuminauhavyötärö ja lisäksi vaatteen paras ominaisuus, taskut. En tiedä miksi ne ovat niin tärkeät, ovat vain. 

Onko teillä suosikkikauppoja, jotka olette löytäneet hiukan jälkijättöisesti? Tai mistä ylipäänsä teette parhaat löydöt?

sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Peilipöydällä

Eilinen meni täysin kotona peiton alla. Kahden viikon reissuputki ja perjantai-illan spontaanin siideriosuuden venähtäminen ilmeisesti uuvuttivat minut täysin. Päivän ainoa reippaahko osuus oli naapurikauppaan raahautuminen ja kookoskanakeiton valmistus.







































Tälläisina päivinä pitää päällä olla jotain mukavaa, tällä kertaa Finnwearin musta trikoohaalari ja Bikbokin pitsineule. Peilin reunalla roikkuva rannekoru on H&M:n tämän vuoden Fashion against aids mallistosta, panta taitaa olla samasta paikasta... ja se on muuten ainoa leokuvioinen asia jonka omistan! Mukavaa sunnuntaita kaikille, taidan jatkaa tänäänkin samalla rennolla otteella. Ihana oma koti, jossa on sänky ja pyykkikone <3

lauantai 21. heinäkuuta 2012

Uusi huivi ja pyykkitipusia

Olen rakastunut silkkiin materiilina viimeisen vuoden aikana ihan päätä pahkaa. Ensimmäiset silkkipaitani ostin Nellyn alennuksista ja voi sitä ihanuutta kun paidan veti ensimmäistä kertaa päälleen. Voiko mikään olla niin pehmeä. Joku vanhempi lukija saattaa muistaa, että ne paidat kestivätkin sitten sen yhden käyttökerran ja sitten repesivät.

Sittemmin olen yrittänyt kiinnittää laatuun huomiota, enkä välttämättä enää ostaisi silkkipaitaa netistä kun en pääsisi saumoja tarkistamaan :) Tämän vuoden puolella olen ostanut sillkimekon lisäksi maailman ihanimman silkkineuleen, joka ei täällä olekaan vielä esiintynyt. Onnistuin onneksi jo mustaamaan valkoisen aarteeni selkäpuolelta täysin eräissä pihamaajuhlissa... 





Uusin tulokas silkkiperheessäni on Promodin kirjava kesähuivi. Toimii hyvin korun asemasta, ei ole liian pieni vaikka alkuun kaipasinkin lisää muhkeutta. Huivi on kelkunut mukanani koko tämän viikon, ehdottomasti yksi asustekaappini suosikeista. Lintupyykkipojat ovat Tallinnan tuliaisia. Söpöjä kuin mitkä.

torstai 19. heinäkuuta 2012

Takaisinmaksun aika

Viime viikonloppuna vietin lauantai-iltaa Jyväskylässä Paybackissä hengaillen. Oli vanhoja ja uusia tuttuja, huippuja tanssijoita ja äärimmäisen hieno meininki. Iloinen ja onnellinen tunnelma. Voi teitä jotka ette olleet siellä, ensi vuonna paikalle.

Tarkoituksena ei ole nyt kylläkään puhua itse jameista sen enempää. Paitsi vielä se, että Soul Valpio on aika ihana orkesteri ja että minä-vastaan-muusikko oli todella todella parasta mitä on tapahtunut hetkeen. Kiitos järjestäjille :)



No, mutta. Niille, jotka eivät tiedä, minulla on pitkä tanssihistoria. Olen pitänyt nyt parin vuoden luovan tauon. Ja nyt, nyt ehkä tuntuu taas että voisin palata treenisaliin.

Kaipaan sitä, että tunnen oman kroppani ja tiedän että se voi hyvin. Tytön voi ottaa tanssimasta mutta tanssia ei ilmeisesti voi ottaa tytöstä. Joten pelokkaana ja innostuneena olen hiukan selannut tuntitarjontaa. Varovaisesti.

Jatkoa seuraa tästä aiheesta, ehkä. Jos vain pääsisin itseni yli. Niinkuin tänään todettiin kahvilla kaverin kanssa, monesti sen jälkeen ei muita esteitä edes edessä näy.

Onko siellä muita, jotka ovat palanneet jonkin rakkaan asian pariin pitkän tauon jälkeen, jännittikö yhtään? Tai oletteko kenties löytäneet uusia, kivoja harrastuksia? Ylittäneet itsenne?

keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Kivaa, kivaa, puistokirppis!

Huomasin juuri, että 365 days with Ida -blogin Ida ja Bisous-blogin Roosa ovat puuhastelleet, ja ensi viikolla Tampereella päästää puistokirppikselle. Nyt kaikki mukaan!







































Itse ainakin käyn läpi kaapit, tosi hyvä tilaisuus päästä ylimääräisestä tavarasta eroon ilman ylihintaisia pöytämaksuja. Ja jos en löydä myytävää niin sitten ainakin kirppistelemään :)

Testissä Dermosilin ecocert-sarja

Tilasin tuossa kuukausi sitten Dermosililtä kasvojenpuhdistusaineet ja kasvovoiteen. Olen taas pitkään käyttänyt Body Shopin luottovakioita, mutta halusin testata jotakin uuttaa ja tämä vaikutti mielenkiintoiselta (ja edulliselta) vaihtoehdolta.

Sarja kulkee nimellä dermonature ja ainesosista 99,3 % on luonnolista alkuperää. Viisi prosenttia niistä on viljelty luonnonmkaisesti. Sarjalle on myönnetty ECOCERT- tunnus joka löytyy myös aika monelta muulta luonnonkosmetiikkasarjalta. Tämä siis ehdottomasti positiivinen asia.






Tuomio: Puhdistuvaahto on peruskamaa, ei hyvä eikä huono. Kasvovesi oli pettymys, haisee ihan kamalalta ja lisäksi tuntuu kuivattavan ainakin oman ihoni. Oikeastaan ainoa hyväntuoksuinen tuote näistä on tuo kasvovoide, sekin vaikuttaa aika perusperusperusaineelta. Jotenkin ei ehkä kuitenkaan ihan täysin tunnu imeytyvän iholle... lisäksi näin kesällä kosteusvoiteessa saisi ehdottomasti olla suojakerroin.

Ei tullut lemppareita näistä. Loppuun käytän kuitenkin, paitsi ehkä tuota kasvovetta en pysty. Mutta ei tämä ihan huonoin sarja ollut, ei vain sopinut minulle. Muita testanneita?

Edit 10/12 päivitettyjä käyttökokemuksia täällä.

tiistai 17. heinäkuuta 2012

Hukuin hetkeksi ja sitten löysin lampun

Unohduin hetkeksi pesemättömien pyykkien ja ikävän kouriin. Niinkuin viimeksi totesin, tulee hyviä ja huonoja päiviä.

Tänään minulla on kuitenkin näiden hiljaisempien päivien (ja vielä suuremmalta osin eräiden huipputyyppien) ansiosta lamppu katossa, pesukone kylpyhuoneessa ja sänky, jossa on puhtaat lakanat. En vieläkään pysty liputtamaan huonekaluliikkeiden toimitusajoille, mutta aika mahtista nukkua sängyssä pitkästä aikaa! Olen hurjan korkeallakin. 







































Valon sain syntymäpäivälahjaksi etukäteen ja se oli laitettu vielä kattonkin. Mainiota. E27 saa vaikka minkä värisillä johdoilla mutta minä halusin juuri tuon valkoisen <3 Omani on Tampereen ID:stä, jossa täytyy itsekin käydä tutustumassa pikapuoliin. 

Koti on nyt siis periaatteessa toimiva. Täällä voi nukkua, pestä pyykkiä ja tänne saa valon jos tulee pimeää.

torstai 12. heinäkuuta 2012

11 kysymystä- siskoni vastaa

Sain Tanjalta tämän 11 kysymyksen haasteen jonka olen tehnyt jo aiemminkin. Ajattelin kuitenkin, etä tässäpä oiva tilaisuus kokeilla jotain uutta ja onhan nämä eri kysymyksetkin ja eri kysyjä. Annoin siis kysymykset siskolleni (joka sattui juuri olemaan kylässä) ja hän vastasi sitten niihin niin, kuten olettaisi minun vastaavan. Tässä siis pikkusiskoni näkemys minusta :)

1. Mitä haluaisit tehdä vielä tänä kesänä?

Sisko haluaisi varmaan vielä maata ainakin yhden kokonaisen päivän auringossa nurmikolla piknik korin kera :)

2. Mikä on lempi tuoksusi?

Bodyshopin Unlimited Dreams

3. Suosikki karkkisi?

Väiski vaahtokarkit tikun päässä paahdettuna, porukassa nautittuna

4. Millainen on unelmiesi sisustus?

Uskoisin Iduskan unelmoivan avarasta, huolella valittujen esineiden täyttämästä kokonaisuudesta




5. Miten kuvailisit itseäsi kolmella sanalla?

Iduska on omasta mielestään varmasti erittäin ymmärtäväinen, joustava sekä hyvä ystävä. Näiden lisäksi sisko on mielestäni myös erittäin hyvä hömpötyskaveri, ruuanlaittaja sekä kuuntelija eli maailman paras isosisko!

6. Mikä on pidetyin vaatteesi?

Kaikenlaiset kauluspaitatunikat ovat hyviä ;)

7. Rakkain esineesi?

Puhumme mieluummin asioista kuin esineistä. Asiat kattavat paljon enemmän kuin esineet ja usein niillä on myös enemmän merkitystä. Rakkaita asioita on toki paljon, mutta yksi niistä voisi olla Apina.

Mutta... Jos on valita rakkain esine niin sitte se vois olla keittiön peltitaulu.







































8. Suosikki ruokasi?

Kaikki hyvä ruoka, vuodenaikoihin sopivat ratkaisut.

9. Onko jotain sellaista mitä haluaisit tehdä, mutta et ole koskaan uskaltanut?

En usko, että siskoni haluaa tehdä mitään sellaista, mitä hän ei uskalla. (Miksi kukaan haluaisi, tehdään mieluummin niitä asioita, joista nautimme ja joita haluamme tehdä.. oikeasti.)

10.Suosikki kirjasi?

Varmasti kaikki Muumikirjat ovat lähellä sydäntä.. 

11. Mikä on mottosi?

Nauti elämän yksinkertaisista asioista, niistä arjen pienistä iloista. 


Ja sitten ne minun 11 kysymystäni. Mennäämpä teemalla. Saatte vastata kuvin tai sanoin tai molemmilla. Kesän... 1. suosikkijätski 2. paras tyyppi 3. suosikkiravintola 4. lempivaate 5. paras hedelmä 6. tärkein kosmetiikkatuote 7. söpöin 8. käytetyin lause 9. svengaavin biisi 10. odotetuin tapahtuma 11. suunnittelija.

Siinäpä ne. Haastan seuraavat: Satu, Milla, Rapu ja Varpunen. Tehkää jos jaksatte ja jos joku muukin innostuu niin hihkaiskaa kommenttiboksissa. 

Vastauksista sen verran, että siskoni tuntee minut hyvin. Mottoa minulla ei kyllä oikeastaan ole... tai ehkä fake it till you make it :)

keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Keittiössä

Sain kummityttöni äidiltä postia viime viikolla. Suosikkityttöni kuvien lisäksi kirjekuoresta paljastui muutama kiva juttu keittiöön : Reilun kaupan kahvisuklaata ja uusi keittiörätti.




Oli aika kivaa avata joku kirjekuori laskujen lisäksi. 

Siksi keräilen näitä juttuja teillekin. Jos joskus on vaikea keksiä vaikka pientä tuliaista kylään. 

Kiva keittiörätti tekee kyllä siivoilusta kivempaa. Pop Designilla on monia tosi kivoja ja niitä voi myös pestä koneessa.

Sisko tuli kylään, haettiin uusi vesimelooni. Nyt sen kimppuun. Yritän huokutella tuon pikkuisen vastamaan puolestani yhteen blogihaasteeseen, siitä lisää ehkä huomenna :)

tiistai 10. heinäkuuta 2012

Ympäri mennään yhteen tullaan

Joskus kun minä olin nuori... muotiin tuli ensin mokkasiinit ja sitten se, että farkun lahkeet käännettiin kuminauhoilla nilkasta tai laitettiin sukanvarteen.

Olen kaivannut inkkaritossuja, mutta mallin suhteen olen vaativa. Ei mitään hapsuja. Ei mitään ylimääräistä.



Nämä tulokkaat nappasin Brandosin alennuksista, ovat juuri oikeanlaiset. Paitsi. Tuon sävyn kanssa on hieman niin ja näin. Olisivat saaneet olla ehkä vaaleammat... tai sitten oikeasti tummat. 

Hmmm... mitä mieltä raati on?

On jotenkin aika haipakkaa tämä viikko, tuntuu hyvältä. Nyt vielä pikalenkki ja sitten uusia perunoita. Huomenna saan myös vieraan <3 Jospa hän päivittäisi blogia kun olen itse töissä? :)

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Iltapalaa omassa kodissa

Tänään on taas tapahtunut monta asiaa, eikä vähäpätöisin suinkaan ollut tämä tekstiviestikeskustelu (lyhennettynä):

"tiedätkö, musta tuntuu nyt että kaikki menee vielä ihan hyvin."

"upeeta! elämä onkin liian lyhyt murehtimiseen! elämä on mahtavaa!"

"mäkin taidan pistää suomiräpit soimaan kun pääsen kotiin."

"laita Fintelligenssin En vaihtais päivääkään!"




Niinhän se on, en vaihtais päivääkään. Varsinkaan muutamaa viimeistä. Tai tätä iltaa jolloin päätin että on ok ostaa kokonainen vesimelooni vaikka olisikin vain yksin syömässä. Olen niin pitkään ollut vähän alavireessä että oli aikakin tajuta nämä asiat.



Tajuan kyllä, että vielä tulee huonojakin päiviä. Sitten ostan lisää vesimeloonia tai matkustan siihen yökyläpaikkaan, jossa saa lettuja jätskillä ja mansikoilla.

Alan hymyillä än-yy-tee-nyt!



Ja se biisi vielä, jos joku muukin tarvitsee sen.

lauantai 7. heinäkuuta 2012

Taukotanssijat ja kaikki muutkin, nyt huomio tänne!

Viikon päästä räjähtää!


Tässä ollaan mukana suurella sydämellä. Eikä tarvitse välttämättä itse osata edes tanssia :) Tule tsekkaamaan meininki ja nauttimaan hyvästä musiikista ja tunnelmasta. Nyt on hyvä ottaa kesän maakuntamatkailukohteeksi juuri Jyväskylä <3

torstai 5. heinäkuuta 2012

Yhdestä puusta meidät veistettiin

Lähden viikonlopuksi matkalle, mutta halusin jakaa teidän kanssanne yhden ihanan asian ennen sitä. Nimittäin vaaleanharmaan silkkimekkoni, jonka ostin Tukholmasta keväällä.







































Suurin osa turhautumisesta, väsymyksestä ja kiukusta hukkuu kun pujotan päälleni jotain silkkistä. Siinä on samalla jotain ylellistä ja lohdullista pehmeyttä. Silkkivaatteessa ei voi olla sellainen olo, että on ruma ja tyhmä.

Oikeastaan jokaisen vaatteen pitäisi olla sellainen. Siinäpä ohjenuora alennusmyynteihin.

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Kärpässienipannu

Olen ottanut tavaksi toimittaa REVS magazinen uusimman numeron siskolleni aina sen ilmestyessä. Tällä kertaa sen mukana yllätyspaketissa matkaan lähti myös Tallipihalta löydetty teepussinalunen.



Nämä on taas niitä asioita, kuka muka oikeasti tarvitsee teepussinalusen? 

Mutta se on kärpässienikuosissaan hyvin suloinen ja uskoisin, että piristäisi mitä tahansa aamiaispöytää. En ymmärrä miksi aina puhutaan "arjen pienistä iloista", nehän ovat oikeasti niitä tärkeimpiä. 

En ollut pitkään aikaan laittanut yllätyspakettia matkaan. Se on kyllä aina yhtä hauskaa.

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Lamppuinspiraatiota Satakunnansillalta

Olen kirjoitellut aiemminkin siitä, miten Tampereella ilmaantuu kaupunkikuvaan aina kaikennäköisiä taidepläjäyksiä. Oli taidetta jakokaapeissa, joku oli maalannut Hämeenpuiston kaikki roskapöntöt, joku oli piirtänyt ikkunoiden katupölyyn Franckelillä...

Viimeisimpänä löysin lamppu, tai siis valaisininspiraation katsoessani alan Satakunnansillalta Vapriikin puolella.







































Tämä on ilmaantunut jostakin. Olen ihastellut sitä jo useita kertoja ja vähän odottanut että jonain päivänä joku istuu tuolla pitämässä teekutsuja.



Puun oksiin taiteillut "lamput" ovat aivan hurmaavat. Haluan itsekin juuri tuollaisen :) Rautalankaa ja spraymaalia ostamaan siis?

maanantai 2. heinäkuuta 2012

Apinan arkistoista: I love titiMadam

Taas nostoja vanhan blogin puolelta... muistin tämän kun kirjoittelin edellistä :) Julkaistu alunperin syyskuussa 2010.

Tässä on taas ehdoton suosikki korujen saralta. TitiMadamin omilla sivuilla kerrotaan seuraavaa: 

"We, at titiMadam, believe that design should not be taken too seriously. Our collection has been inspired by simple things around us, things that we all share, maybe it is a memory of your chilhood dog bite or a cooking trauma from your adulthood. We are sure that the person who owns a titiMadam product has a personal relationship with it. Therefore our playful jewellery and funky home collection has been made with love. Not forgetting that humor should always be part of our lives. We want to make simple things in life more fun!"

Sain juuri hankittua Desing torilta oman "juan bambini". Se on ollut käytössä lähes joka päivä ja toivon että kokoelma karttuu jatkossa vielä.. omistaisin ilomielin esimerkiksi yksisarvisen tai ruostumattomasta teräksestä valmistetun heppariipuksen

titiMadam on yksi niistä asioista, joista tulee hyvä mieli. Vaikka merkki ei ole ainoa, joka valmistaa koruja tällä tekniikalla niin minulle titiMadam on se ensimmäinen ja ainoa oikea :) On sympaattista että jokainen eläin on nimetty tekijöiden ystävien mukaan. Merkkiä saa ostettua jo aika monesta kaupungista, sivuilta löytyy listaa.. Tampereella titiMadamia myy ainakin Supermukava (josta löytyy aika paljon kaikkea muutakin ihanaa).

One day, some day

Tässä pieni yksityiskohta joltakin päivältä kun muistin titiMadamin korujeni olemassaolon. Sain bambin viime jouluna lahjaksi ja se on minulle todella rakas. Meni raitapaidan kaverinakin. Monesti kiinnitän sillä myös huivin.







































Viime kerralla Jyväskylässä käydessäni bongasin myös titiMadamin nappikorvakoruja, jotka ehdottomasti haluan vielä joskus itselleni. Täytyisi järjestellä korulaatikko, se on muuton jäljeltä ihan sekaisin. Omistan tästä samasta sarjasta myös bambiriipuksen, jonka voisinkin ottaa ensi viikolla taas käyttöön.

sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Eilisen löytöjä

Eilisen kierroksen saldona: myyrämagneetti Tallipihalta ja laukku Kyttälän kirppikseltä (josta en muuten ole koskaan ostanut yhtään mitään). Menimme ovesta sisään erään kahvipannun perässä, mutta en tohtinut jättää tätä rassukkaa hyllyyn.



Laukku on todella siistissä kunnossa, väri on ehkä luonnossa vielä himpun verran sinisempi. Hintaa laukulla oli 2,5€ ja se on juuri sopivan kokoinen. Sellainen kaupunkilaukku. Mukaan rahat, puhelin ja avaimet.

Tuota magneettia ei varmaan tarvitse perustella millään.