Harakkana

Olen tässä taas.

Ystäväni katseli ravintolassa aikansa kuinka ihailin hänen sormustaan. Sanoi sitten "tässäpä sinulle harakka". 

Nyt hän on jo lähtenyt kotiin. Mutta kun laitan sormuksen sormeeni niin tunnen että saan palan hänen rohkeuttaan. Tunnen itseni vähän merirosvoksi, vapaaksi ja pelottomaksi. Tämä toimii tarvittaessa myös nyrkkirautana.

Sillä on loppujen lopuksi todella vähän merkitystä minulle, mitä joku asia maksaa tai minkä merkkinen se on. Toki pidän tietyistä brändeistä enenmmän kuin toisista. Kuitenkin monesti rakkaimmiksi muodotuvat ne asiat, joilla on jokin tarina. Ne, jotka saavat sinut muistamaan jonkin hetken tai tunteen.

Tiedän, että olen kirjoittanut tästä aiemminkin. Ja minusta tuntuu, että kirjoitan siitä vielä monesti uudestaankin.

Kävin tänään muuten ostamssa mekon. Tiedättekö mikä on parasta? Se, että kun et itse löydä energiaa niin puhelimeesi saapuu viesti siskolta, joka asuu ihan toisessa kaupungissa. "Sun nimellä on nyt varattu kaksi mekkoa.." Sitten vain menin kauppaan ja ostin toisen niistä.

P.s Tein muutaman pienen jutun tuonne sivupalkkiin, sieltä löytyy nyt täsmähaku blogiin ja apinan päiväkirja tykkää tästä- osio, johon linkitän muiden oivalluksia ja blogitekstejä/ muuta sellaista mainitsemisen arvoista. Naked truth ilmiö on ilahduttanut minua kovasti. Sara K.:n pohdinta aiheesta tuntui jotenkin mielenkiintoiselta, vaikka myönnän etten itse olekaan vielä ihan samalla tasolla itseni hyväksymisen kanssa. Mutta urheasti matka jatkukoon, meillä kaikilla :)