maanantai 28. huhtikuuta 2014

Sekametelisoppaa... arki ja ne kuuluisat haasteet

Joinakin päivinä toivoisin, että minulla olisi elämässäni se yksi ihminen joka vähän katsoisi perään.

Ei sillä, ettenkö olisi vahva ja itsenäinen nainen. Mutta sellaisetkin naiset saattaisivat kaivata silloin tällöin hieman vetoapua. Onneksi on tämä blogi.

Esimerkiksi elämässäni pyörii tällä hetkellä mysteeri nimeltä laihtuneet varpaat johon tarvitsisin kipeäsi tukea (eli jonkun jolle kiljua MITEN NÄIN VOI KÄYDÄ, siskojen kiiintiö lienee täysi). Ostin viime syksynä maailman kauneimmat ballerinat. Olen käyttänyt kengät jo suutarilla ja laitattanut niihin pohjat ja kaikki. Nyt sitten yhtä äkkiä ne ovat minulle sentin liian isot. Siis periaatteessa yhden numeron liian isot. Hämmennykselläni ei ole rajaa. Voiko kengän koko pienentyä stressin takia? Voivatko varpaat laihtua? Voiko ballerinoihin laittaa villapohjallisen? Mitä nyt teen?



Toisekseen, kuvassa näkyvä tämän vuoden kalenterijuliste löytyi viime viikonloppuna maton alta kun siivosin. Olin laittanut sen sinne suoristumaan noin kuukausi, tai kaksi, sitten.

Olin myös miettinyt, että kirjoitan tuohon tyhjään kohtaan jonkin kivan mietilauseen. Kaikki mieleen tulevat ovat olleet vähän turhan synkkiä, joten jätin ilmeisesti asian hautumaan... maton alle.

Minulla ei noin puolet ajasta ole mitään hajua mikä viikonpäivä on ja ruokakaapissani on tällä hetkellä pari pussia pastaa ja noin kilo sipulia.

Ainoa merkkittävänä pitämäni ponnistus kohti parempaa on, että paikansin viime viikolla pyykinpesukoneen nukkasihdin ja putsasin sen.

Silloin tällöin elämänhallinta ja hajamielisyys tuovat arkeen sitä kuuluisaa haastetta sen verran että olisi parempi yrittää keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Niinkun esimerkiksi siihen, että ostaisi kaupasta muutakin kuin sipulia. Kuulen oikein mielessäni äidin äänen "nyt otat yksi asia kerrallaan...". Voisiko äänen saada ohjeiden sijaan kaupassa lukemaan kauppalistaa?

Mietelauseita ja kengänkutistusvinkkejä otetaan vastaan! Iloista viikkoa, kohta on vappu. Ja vaikken aina ehdi tänne, niin instagram päivittyy ja tekemisiäni voi kurkkia vaikka tuosta sivupalkista klikkaamalla. Näissä kuvissa julisteen lisäksi kevätlakanat (vaaleansininen on kevätväri!) jotka paritin kuusikossa-tyynyliinojen kanssa. Onhan ne kuuset tuolla metsässä keväisinkin eikä vain jouluna. Omaan silmään näyttää ihan raikkaalle.

EN: Baby blue with a hint of orange and black. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti