Aamupuuroa ja ystävä hädässä

Makoilin oikein tyytyväisenä sängyssäni kera aamukahvin ja puuron kun puhelin soi. Kun vastasin, kuului toisesta päästä varovainen, mutta hieman hätääntynyt ääni.

"Moiiii... soitanko huonoon aikaan...?"

"No, tavallaan. Tai että makaan tässä just aamukahvi kädessä ja katon voiceofkidsin uusintaa ja selaan blogeja. Mutta kerro nyt kun soitit."

"Ahahahaha, niin just, että kiirettä pitää..."

"No mikä sulla oli?"

hermostunuttta hihitystä toisessa päässä

"No mulla on nyt tavallaan tässä tämmönen suhteellisen hasardi ongelma..."

"Niiiin...??"

"Toimiiko sun uuni?"

"No siitähän on keskusteltu siitä päivästä asti kun muutin tähän. Mutta kyllä sen päälle saa."

"Eli siinä voi tehdä ruokaa?"

"No en lähtisi mitään kohokasta yrittämään, mutta kyllä nyt muuten."

hermostunut hihitys jatkuu

"Ei mulla nyt pidä pokka ollenkaan..."

"No kerro nyt mikä on ongelmä!?"

Melkein voin kuulla kun toisessa päässä vedetään henkeä ennen kuin lähtee tosi nopea selitys:

"No osallistuin sellaiseen tutkimukseen kaupasssa ja sitten nyt ne on lähettäneet mulle kanan koipireisiä tyylin kilon ja mulle kävi vahingossa sellanen juttu jonka seurauksena tai että mun oma uunissa on tosi paljon rasvaa pohjalla ja sitä ei voi käyttää ennenkun sen pesee ja mä oon koko viikonlopun töissä ja ne kanat pitää arvoida maanantaihin mennessä enkä jaksa pestä sitää uunia ja mulla on ihan KAUHEE STRESSI tästä niin voisinko tulla paistamaan nää v**** kanat sun luo että saan tän tehtyä en enää ikinä osallistu mihinkään tutkimukseen."

Voi muru. Tervetuloa. Huomenna nähdään ja hoidetaan tämä kana-episodi pois päiväjärjestyksestä. Sanoisin tähän viisaan lauseen, joka minulle eilen itselleni laitettiin tekstiviestinä toiseen maailman suurimpaan pulmaan liittyen: "Ei hitto. Rakas ihminen. Relaa <3."

Rentoa lauantaita kaikille. Kaikki järjestyy kyllä. Aamupuuro puolukoiden ja hunajan kanssa on huippuhyvää. Olen päässyt keväällä alkaneen puurokammon yli, hurraa!

EN: Porridge with lingonberries and honey. Love it.