Eilisen päivän viimeinen ihmiskontakti oli puhelu ystävän kanssa illan suussa, se loppui sanoihin "Hyvää suklaata!", "Hyvää syrjäytymistä". Kesäbluesista päästiin tänä aamuna takaisin raiteille puolenvuorokauden unien jälkeen. Oli ihanaa herätä omia aikojaan.
Ensimmäisenä huomasin, että ehdin vielä salille "aamu"tunneille. Niinpä tavarat reppuun ja sängystä suoraan ulos. Jätän aamupalan usein myöhemmälle jos menen aamulla salille, toimii minulla ihan hyvin. Kotiin palatessa on sitten mukava rauhassa nauttia.
Kävin treenin jälkeen saunassa ja ruokakaupassa hakemassa vesimeloonia. Äitini tivasi minulta puhelimessa tänään, että elänkö nykyään pelkällä meloonilla. Vastasin, että ostin myös viinerin. Ja kauraleipää. (Olin kuulevinani linjan toisessa päässä jotakin helpotuksen ja toivottomuuden sekaista puhinaa :)
Kello on nyt puoli neljä, olen siis nauttinut myöhäistä aamiaistani sängyssä noin kolmisen tuntia. Juonut kahvia, hihkunut ystävän kanssa häntä kohdanneesta ilosta, tilannut Jolielta itselleni pienen paketin (jee!).
Hyvä aamu on vähän niinkuin uusi ihastus ja sen tuoma huuma. Sen soisi jatkuvan ainiaan, vaikka tietääkin, että sen jälkeen seuraa varmasti ihan kivoja asioita myös.
EN: Perfect morning and breakfast in bed.
Enkä oo puhissu!:) Ja se kirjoitetaan yhellä oolla se meloni;))
VastaaPoista