Siskokset kuin ilvekset, osa 2

EDIT: tämä siis Siskon tekstiä:

Jatkoa seuraa ja nyt on aika kuulla Iduskan hassun hauskoista piirteistä :) Täytyy kyllä sanoa, että luettuani nuo omat luonnonoikkuni, rupesin uudestaan miettimään teippiharjan tarpeellisuutta joka paikassa.. Mutta asiaan.

Iduskalla on hassu mieltymys vihreisiin possuihin. Possuja löytyy niin kynänpäistä kuin shampoopullosta. Mutta myönnän, että se possushampoo on ihan hyvää tavaraa. Kummaa tässä asiassa on se, että ne possuthan on oikeasti pahiksia. Niistä on vaan tehty niin huvittavia, ettei niitä kukaan kai oikeasti voi vihata.

Iduska on myttytyyppi. Hän kerää kaiken tavaran yhteen myttyyn (en ymmärrä miten tavarat voi enää tämän jälkeen paikantaa mutta kai se on mahdollista) Mutta ei se haittaa, tykkään hänestä silti <3.

Iduska on tosi hyvä improvisoimaan keittiössä. Ja aina tulee hyvää. Täällä ei siis koskaan jää ilman hyvää ruokaa.

Ennen ensimmäistä kahvikuppia ja kello kahdeksaa aamulla ei kannata hirmusesti yrittää kehittää jutun juurta. Asiasta ei ole kuitenkaan muodostunut ongelmaa, koska osaan höpötellä myös itsekseni.

Kahviin liittyen. Vaikka Iduska pitää maidon vaahdottamista kahvia varten hassuna, haluaa hän silti aina myös omaan kuppiinsa "ihan vain vähäsen".

Olen aina ollut kateellinen molemmille siskoilleni heidän paksuista hiuksistaan. Iduskalla on luonnostaan katu-uskottava rokkitukka. Merirosvo-look on siis helposti saavutettavissa :)

Niin ja lisäksi, käytettävissäni on Iduskan vaatekaappi kokonaisuudessaan. Ihan ehdoitta. Kyseessä ei siis voi olla kovin turhantarkkaomistatavaroista oleva tyyppi.

Niin kuin Iduska jo ensimmäiseen osaan kirjoitti, olemme aika pitkälti aina asuneet samassa huoneessa. Ehkä siksi tämä pienessä tilassa oleminen yhdessä ei ole mikään iso juttu. On ihanaa olla täällä, tuntuu hyvin kotoiselta. Kaikkine eroinemme ja samanlaisuuksinemme olemme aika hyvä tiimi, unohtamatta sitä pienimmäistä. Siskot on kyllä parhaita! <3

Mukavaa viikonloppu kaikille :)