Hymy naamalle, jos sun makaroonilaatikko pystyy siihen niin pystyt sinäkin

Synkähkön päivän piristys löytyi kuvakansioita selatessa. Luulin, ettei makaroonilaatikosta saa blogikelpoista materiaalia mutta voi kuinka väärässä olinkaan.

Sisko tuu jo takaisin.

Kuka mun makaroonilaatikon sit koristelee kun sää et enää asu täällä?

Onneksi on vielä toukokuu.

EN: One gourmet dish from last week :) I'm gonna miss mys sister so much when she moves back home. Everything seems more fun when she's around.

Toinen näkökulma: liian hyvää ollakseen totta.. vai sittenkin kyynistä paapatusta minun puoleltani?

En tiedä pitäisikö tästä kirjoittaa, mutta antaa nyt mennä. Joskus on hyvä, että kysymyksiä muodostuu :)

Tilasin Siskolle ja minulle muutaman tuotteen Yves Rocherilta. Olimme katsoneet valmiiksi pari juttua, jotka sattuivat vielä olemaan -50% alennuksessa. Kun naputtelin tilausta, huomasin netin syövereissä koodin, jolla sain loppusummasta vielä -30%. Laskutuslisääkään ei tullut. Tai postikuluja, vaikka jälkimmäisen alennuksen jälkeen loppusumma ei enää ylittänyt vaadittua 17€:n rajaa.

Sain tuotteet hintaan n. 12€, kuljetettuna viereiselle r-kioskille ja laskussa on maksuaikaa 30 päivää. Lisäksi lupasivat istuttaa puolestani puun.

Asiakkaan näkökulmasta hurraan vimmatusti. Lueskelin juuri yrityksen nettisivuja ja heidän tarinansa vaikuttaa todella sympaattiselta. Tuotteitakin on kehuttu paljon. Itse en ole vielä ehtinyt testaamaan, palaan asiaan kun olen. En siis missään nimessä valita tai ole tyytymätön ja tämä asia on pyörinyt mielessä jo aiemminkin, YR toimii tässä pohdinnassa nyt vain yhtenä esimerkkinä. Koska..

...jäin miettimään sitä puun istutusta.

Miten sillä minun kahdellatoista eurolla istutetaan se puu? Miten tämä voi olla yleensäkään liiketoimintana kannattavaa?

Tähän on varmasti vastaus. 

Tuntuu kuitenkin, ettei noin pieni summa varmaan riitä edes tuotteiden lisäksi lähetys- ja laskutuskuluihin. Ovatko kosmetiikan katteet yleisesti ottaen niin pilvissä, että pudottamalla hintoja tälle tasolle voi silti jäädä voitolle? Vai onko salaisuus juuri siinä volyymissä, joka avulla pienistä lanteista kertyy omaisuus?

Pisnes on pisnestä, se kannattaa kuluttajankin aina muistaa. Ja se on ihan ok, en yhtään yritä tässä nyt moralisoida sitä puolta. Enenmmänkin herättää ajatuksia siitä, miten pitkälle mielikuvamarkkinoinnilla voidaan päästä ennen kuin kuluttajalle tulee sellainen olo että meniköhän nyt ihan näin...

Mahdollista on, että maailma on vain minut kyynistänyt. YR on valtava yritys, varmasti tuottokin on maailmanlaajuisesti sitä luokkaa että minun minitilauksestani tulleet kulut ovat täysin se ja sama-osastoa. Ja tuo heidän puiden istuttamissitoumuksensa ei varmaankaan ole suoraan sidoksissa asiakkaiden tilauksiin, vaikka sellainen mielikuva tilausta tehdessä tuleekin. Hieno juttu se on silti. Että istuttavat puita.

Suomessa aika yleisesti ajatellaan että jos joku on liian hyvää ollakseen totta, niin sitten se on sitä. Onko näin, mitä mieltä te olette? Uskotteko yritysten mielikuvamarkkinointiin ja heidän tekemiinsä eettisiin lupauksiin vai onko jonkin asian kohdalla herännyt kysymyksiä? Mietittekö tällaisia asioita ylipäänsä vai riittäkö teille että itse tuotteet toimivat?

Kuva

Paljastakaa mielipiteenne! Tarkoitus ei ole tuomita, syyllistää tai leimata ketään tai mitään, ainoastaan herättää hiukan keskustelua.

Hellyyttä kasvoille

Olen ihan haudasta nouseen näköinen talven jäljiltä. Vaikka en ole nukkunut talviunia niin olo on jotenkin kaikin puolin sen oloinen kuin olisi kaivautunut pienestä pimeästä luolasta auringonvalooon. Samea olo ja häikii :)

Päätin jo alkuvuodesta panostaa ihonhoitoon tänä vuonna entistä enemmän, ikä ei tuu yksin vai miten sitä sanotaan. 

Ja voi veljet miten tykkäänkin tästä kuorinnasta. Se on hellävarainen ja jättää ihon ihanan pehmoisaksi. Nämä tuotteet on vähän sellaisia itsensähellimistuotteita. Arjen luksusta.

EN: I found L'Atélier des Délices last year and been using their products for five moths now.  Could not be happier :) This is my new favourite, Sensi scrub great way to wake myself up from the long and dark winter period.

P.s Aiemminhan testailin samalta merkilta muitakin juttuja, jos meni ohi niin niistä voi lukea täältä.

Siskokset kuin ilvekset, osa 2

EDIT: tämä siis Siskon tekstiä:

Jatkoa seuraa ja nyt on aika kuulla Iduskan hassun hauskoista piirteistä :) Täytyy kyllä sanoa, että luettuani nuo omat luonnonoikkuni, rupesin uudestaan miettimään teippiharjan tarpeellisuutta joka paikassa.. Mutta asiaan.

Iduskalla on hassu mieltymys vihreisiin possuihin. Possuja löytyy niin kynänpäistä kuin shampoopullosta. Mutta myönnän, että se possushampoo on ihan hyvää tavaraa. Kummaa tässä asiassa on se, että ne possuthan on oikeasti pahiksia. Niistä on vaan tehty niin huvittavia, ettei niitä kukaan kai oikeasti voi vihata.

Iduska on myttytyyppi. Hän kerää kaiken tavaran yhteen myttyyn (en ymmärrä miten tavarat voi enää tämän jälkeen paikantaa mutta kai se on mahdollista) Mutta ei se haittaa, tykkään hänestä silti <3.

Iduska on tosi hyvä improvisoimaan keittiössä. Ja aina tulee hyvää. Täällä ei siis koskaan jää ilman hyvää ruokaa.

Ennen ensimmäistä kahvikuppia ja kello kahdeksaa aamulla ei kannata hirmusesti yrittää kehittää jutun juurta. Asiasta ei ole kuitenkaan muodostunut ongelmaa, koska osaan höpötellä myös itsekseni.

Kahviin liittyen. Vaikka Iduska pitää maidon vaahdottamista kahvia varten hassuna, haluaa hän silti aina myös omaan kuppiinsa "ihan vain vähäsen".

Olen aina ollut kateellinen molemmille siskoilleni heidän paksuista hiuksistaan. Iduskalla on luonnostaan katu-uskottava rokkitukka. Merirosvo-look on siis helposti saavutettavissa :)

Niin ja lisäksi, käytettävissäni on Iduskan vaatekaappi kokonaisuudessaan. Ihan ehdoitta. Kyseessä ei siis voi olla kovin turhantarkkaomistatavaroista oleva tyyppi.

Niin kuin Iduska jo ensimmäiseen osaan kirjoitti, olemme aika pitkälti aina asuneet samassa huoneessa. Ehkä siksi tämä pienessä tilassa oleminen yhdessä ei ole mikään iso juttu. On ihanaa olla täällä, tuntuu hyvin kotoiselta. Kaikkine eroinemme ja samanlaisuuksinemme olemme aika hyvä tiimi, unohtamatta sitä pienimmäistä. Siskot on kyllä parhaita! <3

Mukavaa viikonloppu kaikille :)

Siskokset kuin ilvekset, osa 1

"Kirjottakaa toistenne tavoista, jotka jollain tavalla ärsyttävät, naurattavat tai herättävät muita tunteita itsessänne". Näin kuului toive ja mehän kirjoitetaan.

Pohdittiin tätä aika pitkään Siskon kanssa ja tultiin siihen tulokseen, että me ollaan kyllä aika samanlaisia. Ja sitten toisaalta ihan hirveän erilaisia. Meitähän on sitten kolmaskin sisko... joka on myöskin oma lukunsa :) Jaetaan tämä nyt kahteen osaan, osassa 1 minä kirjoitan Siskosta ja osassa 2 sitten toisin päin. Juttu laajeni ehkä vähän meidän eroavaisuuksiin yleensäkin... mutta omalla maalla saa rönsyillä niin paljon kuin lystää. Mutta tässäpä näitä:

Sisko puhuu unissaan. Siis ihan sillain että hänen kanssaan voi keskustella. Pienenä äiti kuulemma aina välillä kuuli kun huusin iltamyöhään yhtä äkkiä sängystä peiton alta: "...sisko! OLE HILJAA!"

Sisko jaksaa arkiaamullakin vaahdottaa maidon kahviin, mikä on minun mielestäni ihan käsittämättämän sankarillista. Mutta hän juokin maitoa kahvilla.

Siskon vaatepinot ovat todella säännöllisen kokoisia. Hänen mielestään lähes kaikissa (98 %) halpisketjujen farkuissa kiertää saumat. Saumojen kiertämisestä ei voi puhua liikaa. Olen itse aika tarkka materiaaleista, mutta Sisko on kyllä ihan eri tasolla leikkausten tms. suhteen.

Sisko on myös melkoinen nukkahaukka. Nukanpoistaja onkin hyvin tärkeä kaveri. Samoin teippiharja.

Sisko myös silittää!!!

Ym. seikoista johtuen siskoni näyttää aina hemmetin hyvältä.

Sisko on tosi järjestelmällinen ja tekee paljon listoja. Jos en joskus ole osannut ratkaista esim. jotain ihmmissuhdeongelmaa, niin lista on tullut apuun.

Sisko ei juurikaan lue ja hermostuu ihan tosissaan minulle jos luen kun ollaan samassa paikassa. "Ihan tyhmää kun sä aina vaan luet".

Meillä on keskenämme vain muutaman vuoden ikäero ja olemme aina asuneet samassa huoneessa. En usko, että kovinkaan monen muun kanssa yrittäisin elää 20 neliön asunnossa edes viikkoa putkeen.

Rakas on hän.

Otavaisen olkapäillä

Kirjoitin vanhan blogin puolella aikanaan seuravaa:

Karhut ovat Euroopan suurimpia petoeläimä ja silti ne nukkuvat talviunta.

Tämä ajatus mielessäni olen häärinyt tänään.

Karhu muistuttaa minua jostakin, siinä on jotain kotoista ja vanhaan aikaan kuuluvaa. Vanhat tarinat karhujen syntymästä ovat jännittäviä. Suosikkini on se, jossa karhun alkuperäinen koti on Otavan tähtikuviossa:

Mis on ohto synnytetty
Mesikämmen käännytetty
Luona kuun, tykönä päivän
Otavaisen olkapäillä

Uusin titiMadamin koruni on karhu. Karhussa ajatuksena on jotain joka saa minut tuntemaan itseni vahvemmaksi. Pohjoiset juuret, sisu ja halla.

Karhukin on kuitenkin ymmärtänyt, minkä ajan ohi tässä maassa kannattaa nukkua :) Kaikkeen ei tarvitse lähteä mukaan vaikka olisi kuinka vahva. Taistelut pitää toisinaan valita ja toiset asiat saa tehdä itselleen helpoksi. Kannattaa pitää mielessä, vaikka ei talviunia olisikaan mahdollista aina ottaa. Karhuseni muistuttakoon minua tästä: ole vahva ja lempeä (myös itseäsi kohtaan).

EN: My new necklace from Finnish brand titiMadam. I really like the bear, it has long history in Finnish stories as well. They are really strong and wise and they sleep trough the whole winter...

Parkaa vieläkin vaan

Viikonlopun auringonpaiste oli ihana mutta tuuli on vielä viheliäinen. Kun en oikein tiennyt mitä olisin pukenut, niin päädyin mustaan mekkoon, sukkahousuihin ja metsäläisparkaan.

Tästä hippasen reilusta rääsyläisvaatteesta on muodostumassa hyvää vauhtia uskollinen ystävä.

Kevään ensimmäinen aurinkolasipäivä on nyt myös ohitettu, joten uskon kesänkin vielä koittavan.

Huivi on Siskon, kätevää kun voi lainailla välillä toiselta.

EN: Last day with my winter jacket on... I think.