torstai 28. elokuuta 2014

Vihreyden valtakunta

Olen joskus miettinyt sitä seikkaa, kun ihmisen sanotaan olevan aivan vihreä silloin kun hän on uusi jossakin eikä osaa mitään.

Sillä on jotenkin vähän negatiivinen kaiku.

Kun asiaa alkaa pohtia hieman syvemmin, niin vihreyshän on hyvästä. On aivan tuore, niin kuin kevätpuun ensimmäinen lehti. Avoin ja vastaaottavainen. Täynnä voimaa ja pyrkimyksiä.

Ja sitten taas, onhan se syksyn viimeinen ruohonkorsikin vihreä ennen lakastumistaan. Vaikka se on elänyt pitkän ruohonkorren elämän.

En tiedä. 

Ehkä joissakin sanonnoissa ei vain ole järkeä.



Kesän viimeinen henkäys näkyy vielä luonnossa. Kävelin äsken kauppaan suklaakakkuostoksille ja jäin keskelle sadetta joka kulki suoraan auringonsäteiden lävitse minun niskaani. Oli ihan lämmintä ja ihan hemmetin kaunista.

Vihreä ei ole koskaan lukeutunut suosikkiväreihini, mutta kesällä hairahdin ja hankin omenanvärisen lompakon. Kesähassutus, ajattelin, mutta pidän siitä edelleen paljon. 

EN: Summer memories: wallet from Marimekko and old tote bag from Lega-lega, Croatia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti