Ainoa myönnytykseni akryylille varmaan kuuteen vuoteen on tässä: jättikokoinen piknikviltti jota huiviksikin voidaan kutsua.
Puolustuksekseni todettakoon että materiaali on muoviksi huippupehmoista ja koko on tarpeeksi suuri, jotta aamuisin voi hetken luulla pääsevänsä pakoon vaikka koko maailmaa.
Maailmassa on joskus (tosin harvoin) tilanteita, joissa voi mennä toiseksi parhaalla vaihtoehdolla, Toki toivoisin, että tämä olisi villaa. Mutta toisaalta se on tällaisenaankin ihan riittävä juuri nyt. Muistatteko esimerkiksi Ocean's Eleven elokuvasta kohtauksen, jossa Danny Ocean tivaa entiseltä vaimoltaan, onko tämä nykyisessä parisuhteessaan onnellinen:
Does he make you laugh?
He doesn't make me cry.
Niinpä.
Ihana huivi :) ja fiksut mietteet, jälleen.
VastaaPoistaAika hyvä 'vertaus'. :) Ah, movie quotes.. ^^
VastaaPoistaJa lutusen näkönen onpi!
Satu
En tiedä miksi Danny Ocean on ollut viime aikoina mielessä :)
Poista