Minne mennä Jyväskylässä: Pienikamari

Tiedättekö, kun jotkut asiat jäävät lapsuudesta mieleen. Muistijälki kestää aikuiseksi asti, ja johonkin paikkaan astuessaan vain tulee  hyvä mieli. Pienikamari on minulle sellainen.

Kierreltiin pikkusiskon kanssa viime lauantaina kaupoilla ja nappasin samalla teille muutaman kuvan... 

Liike on ollut Jyväskylässä niin kauan kuin muistan. Paikka on välillä vaihtunut, mutta nykyisessä tilassa on menty jo monia vuosia. Pienikamari on pieni aarreaitta.

Täältä löytyy melkein mitä tahansa. Kodin pikkutavaraa, astioita, tauluja, leluja ja muita lasten juttuja. Pienikamari myy myös (ainoana Jyväskylässä?) esimerkiksi titiMadamin koruja. Aina kun etsin jollekin lahjaa, niin päädyn tänne mikäli se vain on mahdollista. Täällä nimittäin paketoidaan myös kaupungin parhaat paketit (ja paperin saa valita). Huomasin myös nyt kaupan nettisivuja tutkiessani, että heillä toimii myös myös lahjapalvelu. Kuulostaa lahjanhankintakammoisen pelastukselta :)

Ihastuin itse kovasti noihin ylhäällä näkyviin astioihin, ihmisellä ei voi olla liikaa kuppeja? Teepannu minulta myös oikeastikin puutuu. Myös tuon toisen kuvan kolmiokuosinen lompakko viehätti kovasti. Tällä kertaa mukaan lähti vain yksi pieni naulakko, jonka tietenkin unohdin Jyväskylään... palaan asiaan kun se ensin löytää kotiin ja sitten vielä paikkansa kotona.

Kaupassa on yleensä tiivis tunnelma ja paljon asiakkaita... nyt onni potkaisi ja mahtui jopa ottamaan kuvia. Minua muuten jännitti kovasti kysyä lupaa kuvaamiseen :) En kuulu vielä niihin, jotka viipottavat pitkin poikin maailmaa napsimasa kuvia ihan mistä vaan ihan muina bloggaajina. Halusin kumminkin kirjoittaa paikasta, joten rohkaistuin. Ja sain ystävällisen vastaanoton ja luvan julkaista kuvat.

Kauppa on keskustassa, mutta ei sillä perinteisellä kävelykadulla (Jyväskylän "ainoa katu"), joten menee ehkä satunnaiselta matkailijalta helposti ohi. Älkää menkö ohi! Ja paljastakaa omat lempiputiikkinne kotikaupungeistanne, että muutkin löytävät paikalle!

Pienikamari löytyy osoitteesta Kilpisenkatu 9.

EN: Few photos of my little favorite shop Pienikamari in Jyväskylä. Address: Kilpisenkatu 9.

Älä anna maanantain napata sinua

O-ou.

Minua vähän hirvittää tämä tuleva viikko. Ei auta kun joko A) juosta pirun kovaa karkuun tai B) odottaa ihan rauhassa, kyllä se menee ohi.

Taidan valita jälkimmäisen.

EN: Do not let Monday get you. Have a great week everyone!

Kyllä vanhat koirat tietävät

Kotikotona. Vanha Herramme viettää ansaittuja aamupäiväuniaan noin 500 m aamukävelyn jälkeen, hieman loukkantuneena siitä että vanhempani ovat jättäneet hänet tänne minun kanssani (ja pikkusiskon, mutta hänkin vain nukkuu!).

"Sinäkö siellä, nakki?"

Yritin piristää haukkua kantamalla sen seurakseni yläkertaan. Välitön kipistys takaisin alas ja pieni hylätyn koiran vinkuminen. Kun en tähän enää reagoinut, niin siihen sitä jäätiin sitten. Tyytyväisinä Olohuoneen Valtiaina päiväunille. Luulen, että haukkumme on vähän sellainen syrjäytyjä. Joskus pitää saada koirankin olla rauhassa.

"Nääh, se olikin vain tuo turhake kameran kanssa..."

En usko, että kyse olisi siitä, etteikö vanha koira oppisi uusia temppuja. Kyse on enemmän siitä, että he eivät tunne tarvetta lähteä kaikenlaisiin uusiin hömpötyksiin mukaan.

Hae itse keppisi. Mitäs heitit sen menemään.

EN: I'm home. Spending some quality time with our family dog, who could not care less. "Oh, it's you again with the camera... please go away. I have a nap to attend." 

Toteamus vaatekaapilla: en tarvitse juuri mitään

Heipä hei kuomat;

Yritykseni kysellä kiinnostaako kulutuspohdinta ja omat ostokäyttäytymiseni muutokset ei juurikaan saanut kannatusta (tai kukaan ei ainakaan kommentoinut mitään :)). Ymmärrän teitä, sellainen paatoksellinen kulutuskriittinen teksti voi olla todella raskasta luettavaa (tosin siinä ärsytyksessä saattaa levätä monesti itsetutkiskelun paikka).

Mutta kyse ei siis ole aivan siitä. Lähestytään aihetta siis vähän toiselta kantaa, otetaan ihan lempeästi ja maanläheisesti.

Yksinkertaisesti siivosin tässä vaatekaappiani syyskuntoon ja huomasin että kas; en oikeastaan tarvitse syksyksi juuri mitään. Tästä hämmästyneenä lupasin itselleni, että teen tarkan listan siitä mitkä ovat sallittuja hankintoja jotta vältyn hutikäyttäytymiseltä. Kyllähän te tiedätte mitä tarkoitan... Nyt kun vielä kirjaan sen tänne blogiin niin en voi sosiaalisen häpeän nimissä sortua turhuuksiin, haa!

Olen iloinen, että vaatekaapistani löytyy perusvaatetta. Nyt voin täydentää sitä vain tarkkoin valituilla jutuilla! Ainoat todelliset puutokset ovat kenkäpuolella. Listalla on lisäksi muutama siellä jo pidempään (jopa vuosia) keikkunut juttu, joita en halua ostaa ennenkuin se täydellinen osuu vastaan. Esimerkiksi täydellinen parka tai viikonloppukassi ei ole osunut viimeiseen viiteen vuoteen kohdalle. Ei sillä että nirso olisin.

Eli pidemmittä puheitta, lista tulee tässä:

Syys/talvisään nilkkurit, mielellään nahkaa

Tennarit

Musta villainen neuletakki

Pipo (jos lupaan tänä vuonna käyttää sitä!)

Tummansinisen pillifarkut (tällä hetkellä löytyy vain nilkkamittaiset)
Reissukassi (viikonloppukokoa)
Talviparka

Tästä siis jatketaan eteenpäin.

Olen viime aikoina tehnyt tosi hyviä löytöjä suomalaisilta, vähän pienemmiltä merkeiltä ja toivon, että teen niin jatkossakin. Mielummin panostan vähän enemmän vaatteeseen, joka on laadukasta materiaalia ja jonka tekemisestä, tai ihmisistä merkin takana, tiedän edes jotain. En voi tehdä jokaisen vaatekappaleen kohdalla päätöstä pelkästään valmistuspaikan ja/tai merkin perusteella, mutta niissä kohdissa joissa se on mahdollista, niin pyrin tekemään niin. Luonnonkuitupoliisihan olenkin ollut jo vuosikaudet :) Toivon myös, että tänä syksynä saisin enemmän tehtyä itse juttuja, tai ainakin muutama ikuisuusprojekti tulisi valmiiksi köh. Yhden kivan neuleenmuokkausvinkin löysinkin Johannan blogista! Tämä menee testiin toivottavasti heti viikonloppuna. Vanha neulekin löytyy!

Minusta on ihan hyvä miettiä välillä, miksi jonkin vaatteen ostaa. Tänään ajatuksia herätti myös Minimalistin teksti aiheesta "mitä myymättömille vaatteille tapahtuu". Uskon, että pienilläkin valinnoilla on merkitystä, ei sitä tarvitse itseään hakata suohon. Myöskin omalla kohdallani olen todennut että : lähivaate= kaikin puolin parempi mieli <3

Listaa aion noudattaa tunnollisesti, mutta "järki käteen" periaatteella. Esimerkiksi toki voin ostaa sukkia. Tai jos työpaikkani yhtä äkkiä alkaa vaatia minulta jakkupukuun sonnustautumista, niin sitten varmaan pitää hankkia sellainen.

Onko teillä tarpeellisia syyshankintoja tiedossa? Vinkkejä hyvistä kengistä otetaan vastaan!

EN: I went trough my closet and turns out that I don't need anything. Except proper shoes  for fall and winter.

Tänään ostan kaupasta vain ja ainostaan sen mitä oikeasti tarvitsen

Tulos:

Aina on tilaa vielä yhdelle sipsille.

Muita huomiota:

On ollut odella omituinen, mutta mukava päivä. On tapahtunut kaikkea sellaista, mitä en ajatellut tapahtuvaksi.

Mietin, miksei noita blivin saippuoita näy blogeissa koskaan, nehän ovat söpöjä? On hyvä siis olla edelläkävijä.

Huomenna juttua vaatekaapista, nyt jään mussuttamaan sipsiä ja ihmettelemään elämää. Kivvaa iltaa itse kullekin!

P.s Mitä te ostatte, kun kaupasta pitää tuoda vain kaikkein välttämättömin?

EN: "Today I'm gonna only shop for things that I really really need." Yep.

Meikkipohja haussa, tuskaa tuskaa ja muita kokemuksia

En kuulu niihin naisiin, jotka pitävät meikkaamisesta. Kuulun niihin, jotka haluavat näyttää kauniilta mahdollisimman vähällä vaivalla/ mahdollisimman vähällä meikillä :) Ihan meikittä en kuitenkaan arkisin kulje, töissä on kiva olla vähän elävämmän näköinen ja pidän siististä ulkonäöstä.

Käytin pitkään Body Shopin nestemmäistä mineraalimeikkivoidetta, josta tykkäsin tosi paljon, mutta jonka sävy ei ollut kuitenkaan oikein minään vuodenaikana oikea... sitä metsästettiin myyjän avustuksella useampaan otteeseen, aina eri purkin kanssa kotiin ja aina sama juttu. Harmi. En olisi varmaan vaihtanut sitä tuotetta muuten pois. Toimi ihollani hyvin.

Nyt kun on tultu tähän sävyttävien päivävoiteiden, BB-, CC- ja mitälie voiteiden ajanjaksolle niin olen testannut oikeasti varmaan 10 eri vaihtoehtoa. Tykkään kevyestä lopputuloksesta, joten siinä mielessä tämä trendi on kuin minulle tehty. Kuten olen muutamaan otteeseen maininnutkin, niin ihoni on kenkkuillut viime aikoina oikein urakalla, ja huomasin että joidenkin tuotteiden kohdalla tilanne paheni. Esimerkiksi muualla paljon hehkutusta saanut Lumenen BB ei känyt minulle sitten niin ei ollenkaan. Tässä huomataan myös se, miten kosmetiikka on tosi henkilökohtainen juttu; mikä toimii yhdelle ei välttämättä todellakaan toimi toiselle. Olen toki pitänyt kokeilujen välissä taukoja, joten ei huolta, en ole rasittanut itse ihoani ihan puhki asti.

Joskus tuossa kesän loppupuolella, Jolie-tilaukseni yhteydessä, sain muutaman BB-voidenäytteen luonnonkosmetiikkapuolelta, ja molemmat on nyt testattu. 

Melvitasta sen verran että huraa- joku on keksinyt miten suojakerroin on lisätty luonnonkosmettiikkaan! Sävy on itselleni ehkä hieman vaalea, mutta kunhan pimeys laskeutuu Suomeen, niin se varmasti olisi ihan hyvä. Tuoksu tässä tuotteessa puolestaan ajaa minut pois, en ole ruusuihmisiä! Jos haluat, että kasvosi tuoksuvat ruusulta vahvasti myös omaan nenääsi, niin tämä on juuri sinulle. Tuo Terre d'Ocin voide taitaa kuitenkin olla kaikkien aikojen suosikkini... koostumus on hyvä, lopputulos on täydellinen. Vähän lisää korjailua joudun peitevoiteella tekemään, mutta en paljon. Tuleveisuudessa toivon tottakai, että ihoni paranee siihen kuntoon, että tarvitse peitevoidetta ollenkaan... ainahan saa haaveilla :)

Onko teillä omia suosikkeja meikkipohjien suhteen? Tai sellaisia tuotteita jotka eivät ole toimineet ollenkaan?Täällä Terre d'Ocin lisäksi testatuista hyvän arvosanan saavat Cliniquen sävyttävä päivävoiden sekä BB. Olisin varmaan kääntynyt siihen suuntaan, jollei luonnonkosmetiikka vetäisi nyt enemmän puoleensa. Hyvän meikkipohjan löytäminen  on pirun vaikeaa. Vähän niinkuin luottokampaajaan. Kun se löytää, ei halua enää päästää irti.

EN: Testing testing... I love Terre d'Oc's BB cream, Melvita was a bit too full of roses for my nose. But if you like the smell of roses, this is your choice. 

Oravasta

Makeasti oravainen makaa sammalhuoneessansa

Sinnepä ei Hallin hammas 

Eikä metsämiehen ansa 

Ehtineet milloinkaan. 

Kammiostaan korkeasta 

Katselee hän mailman piirii,
Taisteloa allans´ monta

Havu-oksan rauhan-viiri 

Päällänsä liepoittaa.

Mikä elo onnellinen
Keinuvassa kehtolinnass´!
Siellä kiikkuu oravainen
Armaan kuusen äitinrinnass´:
Metsolan kantele soi!

-Aleksis kivi

Ehkä minäkin nukun paremmin nyt, kun uusi Kurre-ystävä vahtii untani?

Orvavista tulee mieleen vähän sellaiset hömelöt otukset. Sellaiset, jotka jemmaavat pähkinän tai terhon ja unohtavat sitten missä se on. Mutta Surullista Oravaa en mistään kertomuksista muista. Ne ovat aina touhukkaita, aina iloisia. Suru ja hämmennyt unohtuu nopeasti, löytyy uusi pähkinä. Hurraa hömelyydelle, mukavaa sunnuntain jatkoa :)

EN: Squirrels are always happy, aren't they? There is always a new nut to discover :) Have a great Sunday!