Miten voi olla jo lauantai? Päivät ovat juosseet eteenpäin pikakelauksella. Eilen tosin yritin pysäyttää ajan hetkeksi nostamalla ystävän kanssa kuohuviinilasin tai kaksi... aamulla olo oli kieltämättä aika pysähtynyt.
Syksy on saapunut ja jotenkin tuntuu, että olisi aika ottaa itseään vähän niskasta kiinni. Silittää paidat kaappiin ja sellaista. Laittaa asioita halki, poikki ja pinoon.
Olen polttanut monena iltana kynttilöitä ja suunnitellut oman elämäni valloitusta. Samalla sitä vain sitten aina tajuaa, miten jotkin asiat ovat niin kaukana omasta hallinnasta että on parempi antaa vaan olla. Mennä omalla painollaan vaan eteenpäin. Tuntuu muuten siltä, että uudet alut ovat kovin herkkiä ottamaan itseensä, jos tulee pienikin kolhu tai vastoinkäyminen matkalla. Pitää olla lempeä aloittaessaan jotakin siis, jottei heti masennu ja palaa takaisin vanhoihin tapoihin.
Tykään kovasti syksyn valosta ja kirpeydestä.
Nyt pitsaa! Aion niin pysyä kotona illan.
EN: It's my favorite time of the year. Time to start something new...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti