Hymy naamalle, jos sun makaroonilaatikko pystyy siihen niin pystyt sinäkin

Synkähkön päivän piristys löytyi kuvakansioita selatessa. Luulin, ettei makaroonilaatikosta saa blogikelpoista materiaalia mutta voi kuinka väärässä olinkaan.

Sisko tuu jo takaisin.

Kuka mun makaroonilaatikon sit koristelee kun sää et enää asu täällä?

Onneksi on vielä toukokuu.

EN: One gourmet dish from last week :) I'm gonna miss mys sister so much when she moves back home. Everything seems more fun when she's around.

Toinen näkökulma: liian hyvää ollakseen totta.. vai sittenkin kyynistä paapatusta minun puoleltani?

En tiedä pitäisikö tästä kirjoittaa, mutta antaa nyt mennä. Joskus on hyvä, että kysymyksiä muodostuu :)

Tilasin Siskolle ja minulle muutaman tuotteen Yves Rocherilta. Olimme katsoneet valmiiksi pari juttua, jotka sattuivat vielä olemaan -50% alennuksessa. Kun naputtelin tilausta, huomasin netin syövereissä koodin, jolla sain loppusummasta vielä -30%. Laskutuslisääkään ei tullut. Tai postikuluja, vaikka jälkimmäisen alennuksen jälkeen loppusumma ei enää ylittänyt vaadittua 17€:n rajaa.

Sain tuotteet hintaan n. 12€, kuljetettuna viereiselle r-kioskille ja laskussa on maksuaikaa 30 päivää. Lisäksi lupasivat istuttaa puolestani puun.

Asiakkaan näkökulmasta hurraan vimmatusti. Lueskelin juuri yrityksen nettisivuja ja heidän tarinansa vaikuttaa todella sympaattiselta. Tuotteitakin on kehuttu paljon. Itse en ole vielä ehtinyt testaamaan, palaan asiaan kun olen. En siis missään nimessä valita tai ole tyytymätön ja tämä asia on pyörinyt mielessä jo aiemminkin, YR toimii tässä pohdinnassa nyt vain yhtenä esimerkkinä. Koska..

...jäin miettimään sitä puun istutusta.

Miten sillä minun kahdellatoista eurolla istutetaan se puu? Miten tämä voi olla yleensäkään liiketoimintana kannattavaa?

Tähän on varmasti vastaus. 

Tuntuu kuitenkin, ettei noin pieni summa varmaan riitä edes tuotteiden lisäksi lähetys- ja laskutuskuluihin. Ovatko kosmetiikan katteet yleisesti ottaen niin pilvissä, että pudottamalla hintoja tälle tasolle voi silti jäädä voitolle? Vai onko salaisuus juuri siinä volyymissä, joka avulla pienistä lanteista kertyy omaisuus?

Pisnes on pisnestä, se kannattaa kuluttajankin aina muistaa. Ja se on ihan ok, en yhtään yritä tässä nyt moralisoida sitä puolta. Enenmmänkin herättää ajatuksia siitä, miten pitkälle mielikuvamarkkinoinnilla voidaan päästä ennen kuin kuluttajalle tulee sellainen olo että meniköhän nyt ihan näin...

Mahdollista on, että maailma on vain minut kyynistänyt. YR on valtava yritys, varmasti tuottokin on maailmanlaajuisesti sitä luokkaa että minun minitilauksestani tulleet kulut ovat täysin se ja sama-osastoa. Ja tuo heidän puiden istuttamissitoumuksensa ei varmaankaan ole suoraan sidoksissa asiakkaiden tilauksiin, vaikka sellainen mielikuva tilausta tehdessä tuleekin. Hieno juttu se on silti. Että istuttavat puita.

Suomessa aika yleisesti ajatellaan että jos joku on liian hyvää ollakseen totta, niin sitten se on sitä. Onko näin, mitä mieltä te olette? Uskotteko yritysten mielikuvamarkkinointiin ja heidän tekemiinsä eettisiin lupauksiin vai onko jonkin asian kohdalla herännyt kysymyksiä? Mietittekö tällaisia asioita ylipäänsä vai riittäkö teille että itse tuotteet toimivat?

Kuva

Paljastakaa mielipiteenne! Tarkoitus ei ole tuomita, syyllistää tai leimata ketään tai mitään, ainoastaan herättää hiukan keskustelua.

Hellyyttä kasvoille

Olen ihan haudasta nouseen näköinen talven jäljiltä. Vaikka en ole nukkunut talviunia niin olo on jotenkin kaikin puolin sen oloinen kuin olisi kaivautunut pienestä pimeästä luolasta auringonvalooon. Samea olo ja häikii :)

Päätin jo alkuvuodesta panostaa ihonhoitoon tänä vuonna entistä enemmän, ikä ei tuu yksin vai miten sitä sanotaan. 

Ja voi veljet miten tykkäänkin tästä kuorinnasta. Se on hellävarainen ja jättää ihon ihanan pehmoisaksi. Nämä tuotteet on vähän sellaisia itsensähellimistuotteita. Arjen luksusta.

EN: I found L'Atélier des Délices last year and been using their products for five moths now.  Could not be happier :) This is my new favourite, Sensi scrub great way to wake myself up from the long and dark winter period.

P.s Aiemminhan testailin samalta merkilta muitakin juttuja, jos meni ohi niin niistä voi lukea täältä.

Siskokset kuin ilvekset, osa 2

EDIT: tämä siis Siskon tekstiä:

Jatkoa seuraa ja nyt on aika kuulla Iduskan hassun hauskoista piirteistä :) Täytyy kyllä sanoa, että luettuani nuo omat luonnonoikkuni, rupesin uudestaan miettimään teippiharjan tarpeellisuutta joka paikassa.. Mutta asiaan.

Iduskalla on hassu mieltymys vihreisiin possuihin. Possuja löytyy niin kynänpäistä kuin shampoopullosta. Mutta myönnän, että se possushampoo on ihan hyvää tavaraa. Kummaa tässä asiassa on se, että ne possuthan on oikeasti pahiksia. Niistä on vaan tehty niin huvittavia, ettei niitä kukaan kai oikeasti voi vihata.

Iduska on myttytyyppi. Hän kerää kaiken tavaran yhteen myttyyn (en ymmärrä miten tavarat voi enää tämän jälkeen paikantaa mutta kai se on mahdollista) Mutta ei se haittaa, tykkään hänestä silti <3.

Iduska on tosi hyvä improvisoimaan keittiössä. Ja aina tulee hyvää. Täällä ei siis koskaan jää ilman hyvää ruokaa.

Ennen ensimmäistä kahvikuppia ja kello kahdeksaa aamulla ei kannata hirmusesti yrittää kehittää jutun juurta. Asiasta ei ole kuitenkaan muodostunut ongelmaa, koska osaan höpötellä myös itsekseni.

Kahviin liittyen. Vaikka Iduska pitää maidon vaahdottamista kahvia varten hassuna, haluaa hän silti aina myös omaan kuppiinsa "ihan vain vähäsen".

Olen aina ollut kateellinen molemmille siskoilleni heidän paksuista hiuksistaan. Iduskalla on luonnostaan katu-uskottava rokkitukka. Merirosvo-look on siis helposti saavutettavissa :)

Niin ja lisäksi, käytettävissäni on Iduskan vaatekaappi kokonaisuudessaan. Ihan ehdoitta. Kyseessä ei siis voi olla kovin turhantarkkaomistatavaroista oleva tyyppi.

Niin kuin Iduska jo ensimmäiseen osaan kirjoitti, olemme aika pitkälti aina asuneet samassa huoneessa. Ehkä siksi tämä pienessä tilassa oleminen yhdessä ei ole mikään iso juttu. On ihanaa olla täällä, tuntuu hyvin kotoiselta. Kaikkine eroinemme ja samanlaisuuksinemme olemme aika hyvä tiimi, unohtamatta sitä pienimmäistä. Siskot on kyllä parhaita! <3

Mukavaa viikonloppu kaikille :)

Siskokset kuin ilvekset, osa 1

"Kirjottakaa toistenne tavoista, jotka jollain tavalla ärsyttävät, naurattavat tai herättävät muita tunteita itsessänne". Näin kuului toive ja mehän kirjoitetaan.

Pohdittiin tätä aika pitkään Siskon kanssa ja tultiin siihen tulokseen, että me ollaan kyllä aika samanlaisia. Ja sitten toisaalta ihan hirveän erilaisia. Meitähän on sitten kolmaskin sisko... joka on myöskin oma lukunsa :) Jaetaan tämä nyt kahteen osaan, osassa 1 minä kirjoitan Siskosta ja osassa 2 sitten toisin päin. Juttu laajeni ehkä vähän meidän eroavaisuuksiin yleensäkin... mutta omalla maalla saa rönsyillä niin paljon kuin lystää. Mutta tässäpä näitä:

Sisko puhuu unissaan. Siis ihan sillain että hänen kanssaan voi keskustella. Pienenä äiti kuulemma aina välillä kuuli kun huusin iltamyöhään yhtä äkkiä sängystä peiton alta: "...sisko! OLE HILJAA!"

Sisko jaksaa arkiaamullakin vaahdottaa maidon kahviin, mikä on minun mielestäni ihan käsittämättämän sankarillista. Mutta hän juokin maitoa kahvilla.

Siskon vaatepinot ovat todella säännöllisen kokoisia. Hänen mielestään lähes kaikissa (98 %) halpisketjujen farkuissa kiertää saumat. Saumojen kiertämisestä ei voi puhua liikaa. Olen itse aika tarkka materiaaleista, mutta Sisko on kyllä ihan eri tasolla leikkausten tms. suhteen.

Sisko on myös melkoinen nukkahaukka. Nukanpoistaja onkin hyvin tärkeä kaveri. Samoin teippiharja.

Sisko myös silittää!!!

Ym. seikoista johtuen siskoni näyttää aina hemmetin hyvältä.

Sisko on tosi järjestelmällinen ja tekee paljon listoja. Jos en joskus ole osannut ratkaista esim. jotain ihmmissuhdeongelmaa, niin lista on tullut apuun.

Sisko ei juurikaan lue ja hermostuu ihan tosissaan minulle jos luen kun ollaan samassa paikassa. "Ihan tyhmää kun sä aina vaan luet".

Meillä on keskenämme vain muutaman vuoden ikäero ja olemme aina asuneet samassa huoneessa. En usko, että kovinkaan monen muun kanssa yrittäisin elää 20 neliön asunnossa edes viikkoa putkeen.

Rakas on hän.

Otavaisen olkapäillä

Kirjoitin vanhan blogin puolella aikanaan seuravaa:

Karhut ovat Euroopan suurimpia petoeläimä ja silti ne nukkuvat talviunta.

Tämä ajatus mielessäni olen häärinyt tänään.

Karhu muistuttaa minua jostakin, siinä on jotain kotoista ja vanhaan aikaan kuuluvaa. Vanhat tarinat karhujen syntymästä ovat jännittäviä. Suosikkini on se, jossa karhun alkuperäinen koti on Otavan tähtikuviossa:

Mis on ohto synnytetty
Mesikämmen käännytetty
Luona kuun, tykönä päivän
Otavaisen olkapäillä

Uusin titiMadamin koruni on karhu. Karhussa ajatuksena on jotain joka saa minut tuntemaan itseni vahvemmaksi. Pohjoiset juuret, sisu ja halla.

Karhukin on kuitenkin ymmärtänyt, minkä ajan ohi tässä maassa kannattaa nukkua :) Kaikkeen ei tarvitse lähteä mukaan vaikka olisi kuinka vahva. Taistelut pitää toisinaan valita ja toiset asiat saa tehdä itselleen helpoksi. Kannattaa pitää mielessä, vaikka ei talviunia olisikaan mahdollista aina ottaa. Karhuseni muistuttakoon minua tästä: ole vahva ja lempeä (myös itseäsi kohtaan).

EN: My new necklace from Finnish brand titiMadam. I really like the bear, it has long history in Finnish stories as well. They are really strong and wise and they sleep trough the whole winter...

Parkaa vieläkin vaan

Viikonlopun auringonpaiste oli ihana mutta tuuli on vielä viheliäinen. Kun en oikein tiennyt mitä olisin pukenut, niin päädyin mustaan mekkoon, sukkahousuihin ja metsäläisparkaan.

Tästä hippasen reilusta rääsyläisvaatteesta on muodostumassa hyvää vauhtia uskollinen ystävä.

Kevään ensimmäinen aurinkolasipäivä on nyt myös ohitettu, joten uskon kesänkin vielä koittavan.

Huivi on Siskon, kätevää kun voi lainailla välillä toiselta.

EN: Last day with my winter jacket on... I think. 

Designtorilla

Sain tänään huippuseuraa Tampereen designtorille: lopulta yli puoli perhettä edusti Pakkahuoneella kierrellen. Olen käynyt melkein jokaisella designtorilla siitä asti kun Tampereelle muutin ja olen aina tykännyt tapahtumasta paljon. Paras aika on mennä on mielestäni iltapäivästä kun väki jo vähän harvenee, silloin pystyy jo oikeasti kiertämään ja juttelemaan myyjien kanssa.

Kuvat ottanut Rapunen, paitsi 1. ja 3. taitavat minun ottamiani.../ Almost all the photos are taken by Rapu...

Joka vuosi olen napannut torilta mukaani titiMadamin korun, eikä tämä vuosi ollut poikkeus. Traditioita on hyvä olla, miksi vaihtaa jos se ei ole rikki ja niin pois päin. Muutakin kivaa oli vaikka millä mitalla, erityisesti tänä vuonna ilahduttivat MUKA VA-merkin vaate- ja asustepuoli, tykkään heidän vaatteidensa huolettomista leikkauksista ja käyttömukavuudesta kovasti. Mieleen jäivät myös Saanan ja Ollin jättityynyt.

Erään rusettipannan omistajaksi aion vielä ryhtyä.

Pikkusisko löysi itselleen myös muutaman kivan korun ja meillä oli oikein hauska päivä. Tämmöiset tapahtumat ovat kyllä kivoja, seuraavaksi varmaan sitten suunta kohti Tampereen Muotikirppistä! Ihanaa asua kaupungissa, jossa ihmiset järjestävät asioita :)

EN: Today I visited Designtori in Pakkahuone. This event is a great opportunity to see new things and shop Finnish design. Liked it a lot as usual. 

Jos oisin aurinko, niin saisinko sua koskettaa, jos oisin aurinko, ikkunastas kurkistaa

Kuka muu muistaa Peltsin ja Juuson 'Jos oisin aurinko'- kappaleen?

"Mä maata pyörittäisin, pyörittäisin

kohdalle sun pysäyttäisin"

Tänään on ollut pöljien biisien, auringonpaisteen ja hyvän seuran päivä. Samalla on kuitenkin moni asia, teko ja sana vähän mietityttänyt.

Ikävöin tänään: Radio Mafiaa, tanssimista, vaaleita ja likaisia varsilenkkareita, Snöreä, heinän tuoksua, kesäöitä, sekä mun parhaista parhainta kamua ja kaveria. Onneksi näistä melkein kaikki on vielä tavoitettavissa... täytyy osata vaan pysäyttää se maa oikeaan kohtaan :)

Pöksyt toimii melkein minkä tahansa kanssa, tänään jalassa vanhat Puman varsilenkkarit. Sääli, että kankaaseen nousi ensi pesun jälkeen joku ihme nukka! Näkyy jopa kuvassa. Reklamoisin, mutten halua  jäädä ilman pöksyjä.

Huomaan, että tyylini palaa koko ajan ajassa taaksepäin, kesäksi haaveilen niittifarkkutakista. Siis sellaisesta, johon niitä niittejä ei ole valmiiksi upotettu tai painatuksia tehty tehtaalla vaan tussilla :) Etsiskelin tänään kirppiksiltä farkkutakkia, mutta ei löytynyt kuin yksi aivan liian kittana. Sen sijaan pelastin mustan käyttämättämän mymmeli-tyylisen kauluspaidan muutamalla eurolla. Kelpaa sekin. 

EN: Enjoying this sunny day in my new pyjamas and very old Puma sneakers. Have a great weekend!

Pyjamahousut ovat salonkikelpoisia- huraa huraa!

Muistan iloinneeni sydämeni pohjasta silloin muinoin, kun collagehousuista ja flashdance-vaatteista tuli muotia. Kuinka kätevää: niissä treenikamoissa liikuin kumminkin koko ajan palloillessani tanssitunnilta toiseen. Nyt on vähän samat tunnelmat, tosin treenitpöksyt ovat vaihtuneet pyjamahousuihin.

Oma pari löytyi -70 % alelapulla varustettuna niin uskallan jopa testailla olisko tää printtijuttu mua varten vaiko eikö. 

Luumut kuvassa siksi, koska ostin niitäkin tänään ja jotenkin oudosti sopivat värimaailmaan. Tuli sellainen kollaasifiilis. Etukenopönötyksen julkaisen siksi, että kuvaaja on Helsingissä (siitä on nyt kyllä paljon vähemmän hyötyä kun ajattelin, kun se koko aika vaan reissaa!) + olen katsonut tänään ainakin 5 kertaa sen Doven mainosvideon jossa sanotaan että pitää tykätä itsestä. Niinpä tykkään itsestäni, pyjamahousuistani ja etukenopönötyksestäni. Ja luumuista myös, tietenkin.

Luumunpunaista keskiviikkoiltaa!

Yritän ottaa enempi kuvia viikonloppuna.

EN: Plums and new pants that kind of look like pyjamas. Comfort is the key to effortless style?

Keltaista, osa 2

Tuuli puhuu enää kuiskaten
sillä aurinko on jo mennyt nukkumaan
pilvivuoteelleen sekaan untuvien
kultaisen taivaanrannan taa

Kaikki on niin kaunista
pehmeää ja rauhallista
yön syli on turvallinen
suojaansa tuhlaillen

Hyvää yötä maailma
hyvää yötä maailma
aamulla aurinko nousee taas

-Pelle Miljoona

Tänä yönä lasketaan elefantteja.

Pidän siitä, että toiset elefanteista kulkevat vastavirtaan.

EN: Yellow, part two.

Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain sinistä ja jotakin lainattua

Tänään olen aasi-Ihaa, joten tässä vain yksi nopsakka räpsy viikonlopulta.

Takki on mummon vanha, sininen ja vahapintaiset housut uudemmat. Sellaiset ottaisin mielelläni toisetkin jos vaan jostain löytyisi. 

Lisää tällaisia juttuja vai ei?

EN: Something old, something new, something borrowed, something blue.

Tänään meillä täällä Strömsössä

Olemme heittäytyneet störmsöihmisiksi :) Tänään olemme:

• vieneet kisapullaa juna-asemalle ja tuulettaneet innoissamme
• kierrelleet kaupungilla tehden hankintoja kauden tärkeimpiin juhliin
• aleshoppailleet ohessa hiukan
• valmistaneet pinjatan prototyypin (teknisesti ottaen vielä hieman kesken)
• keittäneet kaksi (2) soppaa tulevan viikon lounaita varten
• leiponeet porkkana cupcakeja ja kuorruttaneet ne uudella pursotinsetillä
• laittaneet mehujäätä valmistumaan pakastimeen

Olemme itsekin hieman hämmentyneitä, mutta jotta totuus ei unohtuisi niin:

• ensimmäiseltä paperikalalta irtosi heti se evä (liimasimme kyllä takaisin ja kutsumme sitä nyt Nemoksi)
• liimaa ostettiin kahdesti, kun ensin yritettiin säästää tigerissa ja sitten tajuttiin että tarvitsemme VESIliukoista liimaa jonka jälkeen kierrettiinkin sitten parikin lähikauppaa. eikä muuten suositella tigerin liimaa mihinkään, haju on aivan karmea.
• cupcakekuorrutus oli ensin liian löysää, laitoimme pakastimeen. nyt se on jäässä eikä tule enää ulos. harmi.

Tällä erää elämä amurinströmsössä jatkuu siis aktiivisella odottamisella, että josko saadaan valmista vielä tänään. Touhukasta sunnuntaita myös teille...

EN: Today has been a very bustling day. Lots of laughs, lots of food and lots of love :) We are also trying to make our own pinjata... we'll see how this goes.

Lauantaipuuhailua

Hejsan, se olisi taas Sisko puikoissa :)

Eilisistä munkeista ja nauruista selvittyämme teimme lauantaitoimintasuunnitelman. Koska oli luvattu sadetta (ja sadetta sieltä sitten tulikin), päädyimme bussiretkelle Ikeaan.

Aamu alkoi jo kello seitsemän sateen ropinaan ja koska en saanut enää unta lueskelin muutamat blogit ja kuuntelin ihmeissäni ensimmäisen kevätsateen ropinaa ikkunaa vasten. On siinä toisaalta jotain kovin rauhoittavaa, toisaalta jotain hyvin ärsyttävää. Kolea ja märkä keli, menee luihin ja ytimiin. Hyrr, sanon minä. Mutta peitto pelastaa ja saa rauhassa hautua vielä syvemmälle. Iduska oli reipas ja lähti herättyään salille. Tästä toimeliaisuudesta intoutuneena päädyin siivoamaan, hyötyliikuntaa nääs :)

Treenien jälkeen söimme yhdessä aamupalaa, jonka jälkeen nokka kohti Ikeaa. Mitään suurempia tarpeita ei ollut mutta jotain pientä tarttui matkaan. Aina hyödylliset mehujäämuotit ja pursotinpussisetti! Kyllä, valitsimme tietenkin ne tyttöväriset muotit. Ostimme myös muutaman ei niin kiinnostavan tavaran.

Ikean jälkeen kaupan kautta kotiin ja burgerit paistumaan. Tulee vaan niiiiin paljon parempaa kun tekee ite. Massut täynnä ja seuraavaksi Pakko tanssia. Aika hyvä lauantai.

Huomenna toivomme auringonpaistetta ja luvassa ehkä hieman kaupungilla pyörimistä. 

EN: Relaxing saturday: rain, Ikea (?) and food.

Keltaista, osa 1

I am happy, I'm feeling glad
I got sunshine, in a bag
I'm useless, but not for long
The future is coming on

-Gorillaz

Mitä mainion ilta.

Menimme siskon kanssa töiden jälkeen lemppariravintolaan yhdelle ja yksille ranskalaisille. Jääkaapissa on munkkeja. Kaupasta piti ostaa ehdottomasti kolme asiaa, muistimme niistä yhden. Onnekkasti huomisaamun kannalta se oli kahvi.

Katsoimme äsken Puoli seitsemän ohjelmaa ja siskolla meni sekaisin quesadilla ja chinchilla ("hei, nuohan on niitä quesadilloja!). Viikon parhaat naurut. Ei voi tulla kuin hyvä viikonloppu!

EN: Yellow might be my new favorite color. It sneaks to my home in various ways. 

Elefanttia metsästämässä

Olen haaveillut Finlaysonin Elefanttilakanoista niin kauan kun olen niiden olemassaolosta tiennyt. Vaikka asun yksin, niin pussilakanoita ostan silti aina kaksin kappalein. Liekö tapa vai toiveikas ajattelumaailma tulevasta; joka tapauksessa aika satsaus näiden kohdalla noin niinkun taloudellisesti.

Kuva

Nyt on kumminkin Finlaysonilla Vekaraviikko ja -25 % lähtee hinnasta humps vaan (muumien ystäville tiedoksi, että koskee myös muumituotteita). Kuulostaakohan mikään alennusmyynti enemmän minulta? Ainakin houkuttelee enemmän kuin se toinen alennusmyynti, joka myös tuo keltaista katukuvaan ja tekee Hämeenkadulla liikkumisesta mahdotonta ;) 

Harkisten vakavasti panostavani tähän. Samalla hoituisi se keltaisen kaipuu josta olen myös jankuttanut tammikuusta asti.

Olen vahvasti lakanaihmisiä. Äiti on joskus ihmetellyt, että mihin ihmeeseen tarvitsen niin monet lakanat. Minusta on kumminkin kivempaa että on vähän jokaiselle tunnetilalle omat lakanansa. Ja jos on laiska eikä petaa niin sänky kivoilla lakanoilla näyttää silti kivalta. Oliko tarpeeksi monta kertaa kiva-sana että ymmärsitte kuinka paljon näistä seuraa hyvää mieltä? Jo kuvan tuijottaminen piristää.

EN: Finlayson's Elephant print is one of my favorites. 

Metsäläinen

Tiedättekö niitä päiviä kun eisittenniinyhtään kiinnostaisi miltä näyttää? Olen tänään tuosta syystä näyttänyt aivan metsäläiseltä. Kaikki kiristi ja puristi aamulla. Näytän kuvassakin siltä että vähän ahdistaa :)

Mutta minähän olenkin hieman metsäläinen. Joten mihinkäs sitä metsää ihmisestä.

Olen ihan yksin kotona! Uunissa paistuu ranskalaisia ja "Oikea kasvishampurilainen" (öööhm..mitä?). Suuret odotukset illalle siis.

Parkan nyysin pikkuisimmalta siskolta ja sen varalle on tuunaussuunnitelma. Saa nähdä, voi olla että sen jaksaa toteuttaa jo tällä kaudella kun tuntuu että talvitakkikausi kestääkin sitten hieman pidempään.

EN: "Straight from the woods" was apparently my thought as I got dressed this morning ;)

Ei se mitään että on maanantai

Minun oloni on hetkellisesti keveä.

Sain tänään käsiini muutaman ihanan jutun Jolielta (kätevää kun asunnossa käy läpikulku ympäri Suomen, samalla voi pyytää kulkijoita toimittamaan omia asioitaan). Pikkuinen pussi riitti aika pitkälti pelastamaan koko päivän, viinirypäleet ja rommipallot auttanevat tästä eteenpäin.

Pussin sisällöstä lisää kun ehdin enemmän testailemaan.

Olen syvästi ihastunut Jolien mintunvihreään ja siihen miltä tuntuu avata jotain silkkipaperiin käärittyä. Tämä melkein korvaa sen, että olen antiage-iässä. Ja sen, etten päässyt tällä kertaa putiikissa itse piipahtamaan.

Tästä viikosta tulee hyvä viikko. Olen suunnitellut muutaman puuhan siskon kanssa toteutettavaksi. Aion syödä hyvin, käydä salilla ja hömpöttää hiukan. Ymmärsin muuten viikonloppuna kuinka onnekas olen elämässä, kun erehdyin googlaamaan bonsaipuun hoitohjeet. Tuossa tuo on vuoden mennyt ja posottanut ja vielä on lehdet tallella ja hyvä mieli. Enkä ole tehnyt pikkuisen eteen mitään ihmeellistä, kastelen kun muistan. Ehkä tässä talossa asuukin lopulta hiukan sisua.

Pidetään itsestämme ja toisistamme hyvää huolta tälläkin viikolla <3

P.s Kiva että olette tykänneet siskon kahvkuppijutusta ja vielä kivempaa että myös muutama uusi vierailija on jättänyt kommenttia. Sisko palannee loppuviikosta taas näppiksen ääreen ja viikonloppuna tarkoitus olis toteuttaa toivejuttu meidän tavoistamme ja eroistamme... eh. Katsotaan minkälainen sota syttyypi.

EN: Mondays are adorable when you decide them to be. I bought something from my favorite shop, Jolie. The bag is so pretty that it almost makes up for the fact that I'm in the anti-age age :) Have a great week!

"Kevään" ensimmäinen lenkkiyritys

Nukuin viime yönä 12 tuntia ja samalla ohi aamujumpan. Lihakset tuhannen jumissa päätin sitten lähteä aamulenkille, kaupungissa kadutkin ovat jo sulaneet...

No ei ihan niinkun strömsössä.

Lenkkipolkuni on vielä usemapia senttejä paksun lumi-jää kerroksen alla ja kävelytiet näyttävät paikoitellen enemmän luistinradalta. Ei ehkä vielä ihan juoksukeli siis.

Lenkkeilyharrastukseni on jäänyt tämän vuoden puolella tauolle, vielä ennen joulua sain usein kaverin mukaan pakkaskävelylle. Toiveissa on elvyttää tämä juttu vielä kesää kohden sillä näillä näkymin  pidän salitaukoa kesä-heinäkuun.

Hiki tuli kuitenkin ja syke nousi, lähinnä sen takia että pelkäsin niin paljon että liukastun ja kuuluu napsahdus jostain.

EN: My first jog in this "spring" was a frightening experience. I think I wait until the snow is gone. It was kind of slippery, one might say... 

Easy like a Saturday morning...

Hei kuomat,

Minun lauantaini on alkanut leppoisasti. Heräilin rauhassa ja söin aamiaista. Suuntasin salille pumppiin (toinen kerta, haa!) ja nyt olen jo asemoitunut lepposasti takaisin kotikoloni sängylle. Odottelen ystävää saapuvaksi, kaurakeksit ovat uunissa ja pian alkaa ravoisa vaatekaapin siivous kevätkuntoon.

Kädet täriseen niin perkeleesti että kirjoittaminen on hiukan hankalaa mutta muuten on oikein mukava olla.

Kuvan olisi voinut asetella vähän kauniimminkin, mutta tältä näytti aamukahvini nro 2 sängyssä tänään. Tuollainen sängylle asetettava aamiaispöytä on ehkä parasta mitä tiedän heti sen kahvin jälkeen. Ja nyt minulla on sellainen <3

Otan joskus nätimpiä kuvia joissa on kukkia ja croisantteja kanssa. Tämä vain tällainen tosielämänmakuinen hihkaisu!

EN: Coffee tastes better in bed!

Kahvikupponen

Heippa! Tässä tulisi ensimmäinen kirjoitelma alá Sisko. Ja koska ensimmäiset asiat ensiksi (niinkuin Jukka Poika aikoinaan lauleskeli), niin päätin aloittaa aamusta. Eli siitä, mikä tekee aamusta maukkaan ja makoisen :)

Tadaa! Se on Keepcup. Kuppi, joka pitää aamukahvin kuumana töihin asti ja leikkaa kahvilakuluja roimasti. Vallan hyvä kuppi ja sain vielä itse valita siihen väritkin. Nettikaupan ja muutenkin tietoa keepcupista löydät täältä. Toimittavat myös Suomeen, tosin toimitusaika oli aika pitkä. Kuppia taitaa saada myös Helsingin pikkuisista keittiötarvikeliikkeistä, jos joku tietää tarkemmin saa vinkata :)

Tykkään juoda aamukahvin samalla kun kävelen töihin. Päivä alkaa jotenkin rauhallisemmin. Saa samalla hieman heräillä ja käydä läpi aamuajatuksia.. tai sitten hyvin useasti vain keskittyä kahvin hyvään tuoksuun ja sen siemailuun. Pientä arjen luksusta, sanoisin.

EN: My sisters keepcup, a little thing that makes her morning better. 

Getting blondier by the minute

Tänään on ollut ihan hyvä päivä. 

Kävin kampaajalla ja tulimme Siskon kanssa yhtä matkaa kotiin. Kaipasin tukkaan vaaleaa ja sain mitä hain. Vanha tuttu ystävämme peilikuva antaa suuntaa. 

Olen muuten viime aikoina pohtinut josko tämän oman naaman häivyttäisi blogista jälleen kokonaan. Kirjoittelin apinan päiväkirjaa surutta ilman "itseäni" vuoden verran, enkä oikein tiedä tuovatko omat kasvoni tähän nyt mitään lisäpontta. Mitä mieltä te olette? Ovatko blogit kärsineet naamakuvayliannostuksen?

Olen miettinyt paljon, onko blogi mielenkiintoisempi silloin, kun kirjoittajan voi ikäänkuin nähdä ja kuvitella hänen persoonansa osaksi blogista saamaan kuvaa. Tuoko anonyymius enemmän jännitystä vai se, että kirjoittaja on valmis antamaan mielipiteilleen myös omat kasvonsa?

Tällä hetkellä tunnen myös hiukan vieraantuneeni blogimaailman perinteisistä puolista, tunnen mielipidekirjoitukset eniten omakseni. Ujostelen kovasti asukuvia ja toisaalta taas kokisin tyylistä kirjoittamisen läheisemmäksi kuin ostosten esittelyn (jota täällä kyllä todella harvoin mielestäni myös näkyy). Saa nähdä mihin mennään jatkossa. 

Tässä nyt kuitenkin vielä kuvaa uudesta tukasta. Kohti kevättä! Vaaleammilla on hauskempaa? ;)

EN: I got my hair done today and as I posted this picture I started to wonder: who cares? ;) Does my picture bring any more value to this blog or should I go back to post "anonymously". I'm not sure whether it makes the blog more interesting when the writer gives his/hers own face to it or not. What do you think? Do blogs suffer from facepictureoverdose?

Karkasin pääsiäislomalle

Tuli sitten vietettyä tauko kuin huomaamatta. Vietin pääsiäistä Jyväskylässä ja jotenkin koko ajan tapahtuu muutenkin niin paljon että pää on aivan pyörällään. 

Kotiuduin eilen ja Sisko tulee perässä tänään illalla. Mikäli on vielä valoisaa niin kuvataan jotain tännekin. Toiveita saa edelleen laittaa, ihan vallattomasti niitä ei ole tullut :)

Nyt painelen tyhjäämään pyykkikonetta, tämä oli vain ilmoitus että täällä sitä ollaan edelleen. Mennessäni hoilotan Tulenkantajia

"näänkö juhlaa vai kaaosta, noentiiä...."

Tulisko joku tänne siivoamaan?

EN: I spent Easter with my family and took a little holiday from the blog. But now I'm back again.