sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Oravasta

Makeasti oravainen makaa sammalhuoneessansa
Sinnepä ei Hallin hammas 
Eikä metsämiehen ansa 
Ehtineet milloinkaan. 

Kammiostaan korkeasta 
Katselee hän mailman piirii,
Taisteloa allans´ monta
Havu-oksan rauhan-viiri 
Päällänsä liepoittaa.

Mikä elo onnellinen
Keinuvassa kehtolinnass´!
Siellä kiikkuu oravainen
Armaan kuusen äitinrinnass´:
Metsolan kantele soi!

-Aleksis kivi




Ehkä minäkin nukun paremmin nyt, kun uusi Kurre-ystävä vahtii untani?

Orvavista tulee mieleen vähän sellaiset hömelöt otukset. Sellaiset, jotka jemmaavat pähkinän tai terhon ja unohtavat sitten missä se on. Mutta Surullista Oravaa en mistään kertomuksista muista. Ne ovat aina touhukkaita, aina iloisia. Suru ja hämmennyt unohtuu nopeasti, löytyy uusi pähkinä. Hurraa hömelyydelle, mukavaa sunnuntain jatkoa :)

EN: Squirrels are always happy, aren't they? There is always a new nut to discover :) Have a great Sunday!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti