Sekametelisoppaa... arki ja ne kuuluisat haasteet

Joinakin päivinä toivoisin, että minulla olisi elämässäni se yksi ihminen joka vähän katsoisi perään.

Ei sillä, ettenkö olisi vahva ja itsenäinen nainen. Mutta sellaisetkin naiset saattaisivat kaivata silloin tällöin hieman vetoapua. Onneksi on tämä blogi.

Esimerkiksi elämässäni pyörii tällä hetkellä mysteeri nimeltä laihtuneet varpaat johon tarvitsisin kipeäsi tukea (eli jonkun jolle kiljua MITEN NÄIN VOI KÄYDÄ, siskojen kiiintiö lienee täysi). Ostin viime syksynä maailman kauneimmat ballerinat. Olen käyttänyt kengät jo suutarilla ja laitattanut niihin pohjat ja kaikki. Nyt sitten yhtä äkkiä ne ovat minulle sentin liian isot. Siis periaatteessa yhden numeron liian isot. Hämmennykselläni ei ole rajaa. Voiko kengän koko pienentyä stressin takia? Voivatko varpaat laihtua? Voiko ballerinoihin laittaa villapohjallisen? Mitä nyt teen?

Toisekseen, kuvassa näkyvä tämän vuoden kalenterijuliste löytyi viime viikonloppuna maton alta kun siivosin. Olin laittanut sen sinne suoristumaan noin kuukausi, tai kaksi, sitten.

Olin myös miettinyt, että kirjoitan tuohon tyhjään kohtaan jonkin kivan mietilauseen. Kaikki mieleen tulevat ovat olleet vähän turhan synkkiä, joten jätin ilmeisesti asian hautumaan... maton alle.

Minulla ei noin puolet ajasta ole mitään hajua mikä viikonpäivä on ja ruokakaapissani on tällä hetkellä pari pussia pastaa ja noin kilo sipulia.

Ainoa merkkittävänä pitämäni ponnistus kohti parempaa on, että paikansin viime viikolla pyykinpesukoneen nukkasihdin ja putsasin sen.

Silloin tällöin elämänhallinta ja hajamielisyys tuovat arkeen sitä kuuluisaa haastetta sen verran että olisi parempi yrittää keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Niinkun esimerkiksi siihen, että ostaisi kaupasta muutakin kuin sipulia. Kuulen oikein mielessäni äidin äänen "nyt otat yksi asia kerrallaan...". Voisiko äänen saada ohjeiden sijaan kaupassa lukemaan kauppalistaa?

Mietelauseita ja kengänkutistusvinkkejä otetaan vastaan! Iloista viikkoa, kohta on vappu. Ja vaikken aina ehdi tänne, niin instagram päivittyy ja tekemisiäni voi kurkkia vaikka tuosta sivupalkista klikkaamalla. Näissä kuvissa julisteen lisäksi kevätlakanat (vaaleansininen on kevätväri!) jotka paritin kuusikossa-tyynyliinojen kanssa. Onhan ne kuuset tuolla metsässä keväisinkin eikä vain jouluna. Omaan silmään näyttää ihan raikkaalle.

EN: Baby blue with a hint of orange and black. 

Kirpputoriaarre

Olen unohtanut täysin kuvata yhden kirpputorilta löytäneeni aarteen.

Käymme aina silloin tällöin äitini kanssa kirpputorikierroksella kun piipahdan Jyväskylässä. Se on mukavaa hommaa silloin, kun ei ole mitään tiettyä etsinnässä ja aikaa on tarpeeksi. Olen tehnyt Jyväskylästä myös parhaimmat löydöt, mutta veikkaan että se on enemmän kiinni noista edellä mainituista tekijöistä kuin tarjonnasta. Tampereella olen monesti lähtenyt kierrokselle mielessäni jotain tiettyä, ja eihän se ikinä niin toimi.

Viimeksi kyllä kirosin itseäni kun raahasin junassa kahta lasista keittiötölkkiä (joista toinen on vielä melkoisen suuri) ja tätä tarjotinta pakattuna turvallisesti Ikean siniseen kassiin. Rahaan välillä junasaa ihan käsittämättömiä juttuja vaikka aina yritän sitä viimeiseen asti välttää. (Paras veto oli aikanaan kyllä ehdottomasti raivaussahan roudaaminen, mutta siitä olikin vastuussa silloinen avopuolisoni. Paketti oli noin kaksi meriä korkea. Aivan täysin älyvapaata touhua :)

Mutta, tämä tarjotin maksoi kaikki viisi euroa ja se on puuta. Puuta!

Minulla ei ehdottomasti ole yhtään mitään mikä sopisi tämän kanssa tyylipuhtaasti yhteen, mutta se oli niin kaunis että en voinut jättää. Sitäpaitsi, Huvikummussa kaikki sopii tavallaan kuitenkin yhteen. Lopulta. Merirosvojen aarrearkkuihin kertyy kaikenlaista mitä pidemmälle purjehditaan.

Kai nyt joka tytön kotiin hieman krumeluuria mahtuu.

P.s. Edellinenkin tarjotinlöytö oli muuten Jyväskylästä. Ja nyt tähän taloon ei tarvita enää ainuttakaan tarjotinta. Paitsi yksi sellainen, jonka voi ottaa sänkyyn sillä tarjotinpöytäni on hajonnut.

EN: I found this wooden tray from flea market. It's too much and I still like it. What do you think?

Muutama hetki pääsiäiseltä

Tällä hetkellä meno tuntuu taas joksenkin suossa tarpomiselta. Sairastuin pääsiäisenä, luonnollisesti. Nyt yritän lähinnä päästä takaisin kiinni syömiseen ja arkeen. En tajua mihin viikko muuten vierähti. 

Halusin tulla jakamaan muutaman kuvan pääsiäiseltä. Kun katson näintä alkaa päässäni soida vanha vanha laulu joka kuuluu näin

Pitkin aamuöistä joen uomaa

kulki perhe retkimuonaa repuissaan

kohti merenrantaa

pohtimaan kukin haaveitaan...

Minun tuli ainakin pohdittua monen moista. En oikea tiedä mitä mieltä olisin merestä. Monet kokevat sen rauhoittavana, mutta minussa se on jotenkin liian suuri. Tunsin itseni aika pieneksi ja jotenkin voimattomaksi. Mutta niin se pitää ollakin luonnon edessä, tietää paikkansa.

Ps. Isä ei tosin onneksi jäänyt rannalle kuten laulussa. Hän mittasi tuulta kera merikoiran. Minäkin mittasin, oli 12 metriä sekunnissa parhaimmillaan. Sai pitää piposta kiinni.

EN: Easter by the sea. It's so big it makes me feel powerless. 

Päivän paras hetki

Tiistai paketissa, koko ilta aikaa ei-millekään.

Untuvapeitto tekee elämästä pehmeämmän. Jumpan väliin jättäminen puolestaan tekee minusta pehmeämmän... heh. Aurinkoa voi ihastella myös peiton alta. 

Uuden puhelimani kamera saattaa olla parempi kuin varsinainen kamerani, mutta ei kerrota sille. Otan silti kuvia myös sillä jottei liian hifiksi mene. Katsotaan huomaako kukaan eroa.

EN: I've got all night to do absolutely nothing.

Ikuisuus lankakerissä

Siellä se odottaa, laatikossa.

Huiviprojekti.

Joka alkoi jo joskus ennen kuin edes muutin tähän asuntoon. Olen asunut tässä ihan kohta kaksi vuotta.

Välillä kieltämättä tuntuu, että elämä on liian lyhyt :) Tuo ei valmistu ikinä.

Tai valmistuisi varmaan.

Kun ottaisin aikaa sille. Väkipakolla. Kolme-viimeistä-lankakerää. Kolme... en edes halua muistella kuinka monta niitä on kulunut.

Niinhän se on, että tällaisinä hetkinä on kuulkaas otettava hallinta omiin käsiin. Silloin, kun tuntuu että maailma vilistää ohi niin että humina käy. Pysähdyttävä ja todettava että EI, minä en tiedä koska se valmistuu. Minä en tiedä. Voi olla ettei koskaan. Tai todettava että, no NYT MÄ VAAN EN TEE MITÄÄN MUUTA ENNENKUN TUO HEMMETIN HUIVI VALMISTUU.

Valintahan on minun.

T. maanantai-on-näköjään-hiukan-rankka

P.S Olen instagrammissa ja siellä on kivaa! Harjoittelen vielä käyttöä, vinkatkaa ketä seuraatte ja jos olette siellä. Minä löydyn nimellä @apinanpk!

P.S 2 Jos tuo joskus valmistuu niin siitä tulee varmasti joku tuhannen kuvan editorial tänne :D

EN: You can now find me at Instagram, @apinanpk :)

Lempiherkkuja, osa 2

Launtai onkin karkkipäivä eikös niin.

Olen maannut sängyssä tähän asti ja kuunnellut yleX:ää ja pyykkikoneen hurinaa. Saatoin syödä aamupalaksi tuota banaanitoffeeta.

Walkersin toffeeta saa ainakin Tampereella Sokokselta ja sitä myy tiettykin myös Punnitse&Säästä. (Saisinkohan kohta jo jonkun blogidiilin sinne? ;)) Mikä on teidän lempiherkkua? Paljastakaa omanne, testaan mielelläni! 

EN: Saturday morning and breakfast in bed.

Uuteen kotiin, huvilaan tai mihin vaan

Suosikkini Polka Jam suunnitteli tänä keväänä kodintekstiilejä SOK:n House-mallistoon. Oletteko nähneet tuotteita jo?

Minua Huvila-mallisto ihastutti kovastikin, vaikka ehkä pidän Ruukkupuutarha-mallistosta vielä hivenen näitä enemmän. Kävin eilen hypistelemässä tuotteita paikan päällä ja samalla nappasin tupaantuliaislahjan ystäväni uuteen kotiin.

Polka Jam kertoo mallistosta itse näin:

"Huvila -mallistomme kunnioittaa pieniä merkityksellisiä hetkiä ystävien ja läheisten kanssa. Huvilassa nautitaan keväästä luonnon helmassa. Huvila on rennon yhdessäolon ja -kokemisen juhlaa ja hyväntuulista joutenoloa."

Kun te luette tätä, minä olen varmaankin matkalla paketin kanssa. Olemaan ja kokemaan yhdessä <3

Kokemukseni mukaan uudessa kodissa on hyvä aloittaa uusien patalappujen lanssa. Ei pala heti näpit jos tulee tiukka paikka.

EN: One of my favorite Finnish design brands, Polka Jam, made a spring collection for SOK's brand House. I bought these oven mitts for my friend as a house warming gift. Hopefully she likes them :)

NAFHA, eli kun apina täydellisen kosteusvoiteen löysi

Olen kirjoittanut luonnonkosmetiikasta aika paljon sen jälkeen kun siirryin kasvojenpuhdistuksen osalta täysin luonnonmukaisiin tuotteisiin. Hiljalleen olen vaihtanut myös meikkipohjan ja muutamia muitakin meikkituotteita luonnollisempiin vaihtoehtoihin. Aiempia juttuja aiheesta voi selailla "kosmetiikka"- tunnisteen alta.

Olen löytänyt lempparini kasvojenpuhdistuksen osalta, samoin kuorinta- ja naamiovaihtoehtoja on tullut testattua useampikin kiva. Mutta tavallista päivävoidetta en ole löytänyt. Ennenkuin nyt.

365 days with Ida- blogin innostamana testasin NAFHAA, Idan kattava juttu aiheesta löytyy täältä. Kannattaa lukea se, niin itse voin jättää teknisyyden vähemmälle ja fiilistellä vain onnessani.

Tilasin tuotteet Biodellyn kautta (heillä oli tuolloin kaikki tuotteet jonain uutuusalennuksena, joka ei harmi kyllä näytä enää olevan voimassa). Ostokoriin päätyivät Idankin suosikit päivävoide, kuorinta sekä kosteuttava kasvonaamio. 

Bongasin sivuilta samalla vinkin että kosteuttavaa naamiota voi levittää kasvoille ja jättää vaikuttamaan yön yli. Testasin tätä viikon kuuriluontoisesti ja sehän toimii hitto soikoon! Aamulla peilissä oli huomattavasti vähemmän harmaa, kirkastunut ja osista kohdin ihan nätti iho. Jos olette yhtään seuranneet blogini ihomurjotusta, niin ymmärtänette kuinka iso juttu tämä on. Kuorinta on myös oikein kelpo ja kasvovoiden on just sellainen arkinen. Ei mitään ihmeellistä, mutta toimii. Sellaista tuotetta kun on kissojen ja koirien kanssa haettu...

NAFHA jää ehdottomasti peilikaappiin. Harmi, kun puhdituksen osalta löytyy vain puhdistusmaito, ne kun ei ole mun juttuja ollenkaan. Mutta saanpahan jatkaa L'Atélier des Délices-sitruunamarenkilempparini kanssa. Pitäisikin tehdä sellainen kootut suosikit- juttu, jossa kaikki lempparit olisi esitelty. Kiinnostaisiko teitä?

EN: NAFHA. They just do some things better in France.

Lempiherkkuja, osa 1

Lily ei toimi (enkä pääse haahuilemaan lempiblogeihin) joten on aikaa omalle pikkupalstalle jo toista päivää putkeen, hurraa! Edelleen otan mielellään vastaan vinkkejä edelliseen liittyen.

Tänään on ollut ihana iltapäivä kera lempiherkun.

Tryffelit maksavat 3,95€ (Punnitse&Säästä) ja ovat niin hyviä että melkein itkettää.

Neilikat ovat edelleen lempikukkiani ja parsakausi alkoi tämän talouden kohdalla tänään. Herkkuja ja kauniita asioita siis, omaa aikaa ja hiljaisuutta.

Kyllä se harmoniakin sieltä vielä tulee.

Ja ehkä myös se instagram.

EN: Favorite dessert, part one. I just love these <3

Maanantai

Seitsemän päivä viuhahti. 

Kaikkeen pieneen kuluu hirveästi aikaa. Tiedättehän; käy siellä, hae sim-kortti, postita jotain, käy tuolla, laskujen maksu, käyttöehtojen läpikäynti, junaliput, matkalaskut, pyykkikasa ja niin edelleen.

Olen kyllä tehnyt myös töitä, ollut Jyväskylässä pari vuorokautta, muuttanut yhden kaverin toista kertaa tässä kuussa, käynyt ulkona lauantai-iltana ja sen sellaista.

Mutta silti, seitsemän päivää. Viuh.

Ajattelin viime viikolla kun otin tuon kuvan että jee, nyt on pitkästä aikaa sellainen päivä että otan tästä kuvan ja päivitän sen blogiin ja sitten voin käpertyä lukemaan sitä lehteä. No ei tullut sellaista hetkeä sinä päivänä, tai muunakaan. Lehden luin myöhemmin junamatkalla.

Kuva yrityksestä harmoniaan jäi silti.

Tämä on muuten hyvä muistaa, jos joskus alkaa ahdistaa kaikki ne netissä pyörivät kauniit ja harmoniset kuvat; niidenkin takana voi olla seitsemän (tai vaikka sata) päivä kaaosta.

Mutta hei: päivän tärkein anti on että olen siirtynyt älypuhelin aikaan! Kyllä, olin se viimeinen ihminen joka vielä viikko sitten kirjaimellisesti naputti tekstiviestejä. Napu-napu-napu kuului vain eikä mitään whatsapin merkkiääniä. Nyt olen kuitenkin iPhonen omistaja, joten mites jos vinkkaisitte mitä siihen kannattaa ladata?

Toistaiseksi löytyy se whatsapp sekä siskon laataamat emojihymiöt (voi kyllä, jessus). Apua tarvitaan! Onko teillä instagramia esimerkiksi? Jotain muuta, mitä?

EN: It's not always what it seems like in the internet. #chaos :D

Tiistaiterapiaa kera Supermukavan

Kävelin tänään Supermukavaan töiden jälkeen. Siellä muuten kevätsiivotaan, että jos nyt on joku ihanuus kiikarissa niin kannattaa kipaista kurkistamassa. Supermukavahan sai nyt lisätilaa Vintage Gardenin pitäessa taukoa, liike näyttää ihan uudelta. 

Mutta siis, takaisin minuun.

Kävelin siis Supermukavaan hieman maanantaita harteilla. Olin katsonut pitkään yhtä MUKA VA:n mekkoa sillä silmällä ja kysellyt, että josko sitä löytyisi vielä.. mekko on viime kevät/kesä-mallistosta.

Sain joskus pari viikkoa sitten viestin, että löytyy muutama, mutta kun olen vain hyppinyt ympäri Suomea niin en ole ehtinyt paikan päälle.

Olin ihan varma että joku on vienyt sen jo.

Mutta ei, siellä se oli.

Minun sinivalkoinen printtikaunokaiseni. Mekko on oikeasti hurmaava ja olen varma että se olisi täydellinen myös Barcelonassa liihoitteluun. Tosin alusmekko pitää ostaa, ettei liihoittelu mene liian hipiksi. Mutta jossain aion tämä päällä auringossa liihoitella. Pisamia kasvoilla.

MUKA VA on kyllä ehdottomasti yksi niistä merkeistä, jonka vaatteissa tunnen oloni hyväksi. Mallistoista on myös joka kerta (onnneksi) erottunut selkeästi se oma suosikki, josta jäädä haaveilemaan. Rakas pilkkutakkini on nyt palvellut vuoden verran, eikä käytön jälkiä kyllä huomaa. Pilkkutakista löytyy kuva esimerkiksi täällä. Huomaan myös, että kun jotakin ostosta harkitsee näin pitkään, se ei voi enää olla huti. Pure, not boring, sanovat nettisivuillaan. Niinpä.

<3

Minä tykkään. Ihana mekko, parempi mieli. Ja kyllä, nimi kertoo palvelusta.

EN: I got little carried away while visiting Supermukava, a local Finnish fashion boutique. My new summer dress is charming though. Apparently I always do my shopping one season ahead. I bought all my spring clothes from sales in December/January...